– Vanhustenhoidon rahoitusongelma jäi ratkaisematta, vaikka rahaa on riittänyt miljardien lisäbudjetteihin, Sari Essayah toteaa

24.6.2020 klo 08:27 Politiikka Samuli Rissanen

– Kristillisdemokraatit on kannattanut vanhustenhoidon hoitajamitoituksen nostamista mahdollisimman nopeasti ja on seurannut hämmentyneenä hallituksen irtisanoutumista ja kiemurtelua tämän keskeisimmän vaalilupauksen kohdalla, Sari Essayah sanoo.

Hoitajamitoitus tulee hallituksen esityksen mukaan voimaan porrastetusti siten, että 0,7 hoitajamitoitus astuu voimaan 1.4. 2023, eli juuri ennen seuraavia vaaleja.

– Jotenkin tuntuu, että aprillipäivän valitseminen voimaan tulon päivämääräksi osoittaa kyllä sen, että tässä vaalilupauksessa on kyllä jonkinlaista aprillia kansalle syötetty, koska sellaista epämääräisyyttä tämän hoitajamitoituksen voimaansaattamisessa hallituksen taholta on ollut, Essayah sanoi eduskunnassa, joka keskusteli ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta.

Vanhustenhoidon rahoitusongelmaa ei olla ratkaisemassa, vaikka samanaikaisesti on käsittelyssä kaikkien aikojen suurin lisätalousarvio ja satoja miljoonia tuntuu riittävän vähän sinne ja tänne.

Essayah arvioi, että hallituksella on ollut suuri tuska löytää rahoitusta hoitajamitoitukseen, ja kun  myöskään hoitajia ei tällä aikataululla pystytä löytämään, niin on jouduttu porrastettuun voimaansaattamiseen.

– Mutta jos katsoo lisätalousarviota, niin täytyy todeta, että vanhustenhoidon rahoitusongelmaa ei olla ratkaisemassa, vaikka samanaikaisesti on käsittelyssä kaikkien aikojen suurin lisätalousarvio ja satoja miljoonia tuntuu riittävän vähän sinne ja tänne.

Hallitus on todennut, että rahoitusta lähdetään hakemaan digitalisaatiosta ja Kela-korvauksista.

Essayah’n mielestä erityisesti Kela-korvausasia tuntuu pahalta, koska Kela-korvausten pienentäminen iskee kaikkein kipeimmin niihin pienituloisiin, joilla on erityislääkärin tarvetta ja jotka tarvitsisivat erityislääkärin vastaanotolla käyntiä.

– Heillä ei ole siihen rahaa, kun Kela-korvaukset pienentyvät.

Essayah toi esiin huolensa, että kun ympärivuorokautisen hoivan tarve kasvaa ja henkilöstön tarve kasvaa, kotihoidon resurssit eivät vaarantuisi.

– Tällaisessa isossa uudistuksessa olisi tärkeää katsoa kokonaisuutta, ja myöskin omaishoidon merkitys on sellainen, joka pitäisi tunnistaa. Meillä on ihmisiä, jotka asuvat kotonansa ja joiden läheisin omainen on se heidän hoitajamitoituksensa.

Ylös