Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie sekä kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman vaativat, että hallitus luopuu aikeistaan lakkauttaa jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmä osana jätelain uudistusta.

Muutoksen myötä kiinteän jätteen kuljetukset siirtyisivät koko maassa kunnan järjestettäviksi.

Nykyisin noin puolet Suomen kunnista käyttävät kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa yksityiset yritykset hoitavat asukkaiden jätehuoltoa.

Nykytilanteessa kunnat saavat valita, kumpaa kuljetusjärjestelmää niiden alueella noudatetaan.

Ympäristöministeriön lausunnolle lähettämässä jätelain muutoksessa on esitetty jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä lakkauttamista kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta kahden vuoden siirtymäajalla ja sekajätteiden osalta viiden vuoden siirtymäajalla.

Hallitus ei ole kyennyt osoittamaan näyttöä sille, että kiinteistön haltijan mallia käyttävissä kunnissa olisi matalampi jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste.

Edustajien mukaan hallitus ei ole kyennyt osoittamaan näyttöä sille, että kiinteistön haltijan mallia käyttävissä kunnissa olisi matalampi jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste.

– Päätös kadottaisi yksityisiltä kuljetusyrityksiltä asiakkaat, työt ja työpaikat. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla toimi 18 kuljetusyritystä jätealalla ennen kuljetusten kunnallistamista, kun niitä nyt on enää neljä. Hallituksella on todistettavasti ollut ongelmia löytää keinoja työllisyyden edistämiseen, mutta tämä käänne on jo vertaansa vailla. Ministeri Mikkonen on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka jopa heikentäisi työllisyyttä, Talvitie toteaa.

Hallitus puolustelee muutosta sillä, että yritysten toimintamahdollisuudet turvataan kunnan kilpailutuksissa asettamalla kilpailutukselle vaatimuksia.

Edustajat pitävät väitettä kummallisena, sillä lakiluonnoksessa ei ole mitään uutta verrattuna nykyiseen hankintalakiin. Ympäristöministeriöstäkin on todettu, että normit olisivat ainoastaan informatiivisia eivätkä mitenkään pakottavia. Kunnat voisivat poiketa hankintojen pilkkomisesta vetoamalla esimerkiksi alueen pieneen kokoon.

– Kuluttajan kannalta toimivin vaihtoehto on suora yritysten välinen kilpailu. Hallituksen vaihtoehto heikentäisi työllisyyden lisäksi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan kiinteistöön liittyvissä asioissa sekä poistaisi kunnalta valinnanmahdollisuuden eli kaventaisi kunnallista päätöksentekoa. Muutos voisi johtaa lopulta kuljetusjärjestelmän kunnallistamiseen. Hallitus ajaa nyt ideologista muutosta laihoin perustein ja puutteellisin arvioin, Peter Östman arvioi.

Muutoksen tarpeellisuutta on perusteltu myös sillä, että kaksoisjärjestelmä olisi kuormittanut kunnallista päätöksentekoa ja tuomioistuimia.

Edustajien mukaan valmistelun aikana ei ole kuitenkaan kyetty osoittamaan kunnan keskitetysti järjestämään kuljetusmallin toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä.