Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin mielestä talouden tilanne on vakavampi kuin vielä keväällä arvioitiin, sillä koronavirusrokotetta saadaan vielä odottaa ainakin vuoteen 2021.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanin mukaan ensi vuoden budjetin rakentaminen käynnistyy taloustilanteessa, joka on vähintäänkin sumuinen. Eurooppa ja muu maailma kamppailee yhä koronaviruspandemian kourissa.

Samalla koronavirusrokotetta saadaan odotella ainakin ensi vuoteen.

Suomessa on eletty viruksen ensimmäisen aallon ja toisen aallon välistä suvantovaihetta, mutta talouden yltä taivas ei kirkastu, vaikka epidemia saataisiin täällä tukahdutettua.

Euroopan ja maailmantalouden vaikeudet näkyvät vientimarkkinoiden tyrehtymisenä. Östman muistuttaa, että tälläkin hetkellä neljä paperitehdasta Suomessa kamppailee selviytymisestään.

– On päivänselvä, että talouteen aiheutuu nyt myös pysyvämpiä tuotantotappioita, joka vaikuttaa työllisyyteen heikentävästi.

Valtionvarainministeriö on parhaillaan koolla Säätytalolla ensi vuoden talousarvioesitystä laatimassa.

Takana on massiivisten lisätalousarvioiden kevät ja 19 miljardin lisävelka, jonka valtio ottaa tänä vuonna.

Syksyn ja ensi vuoden talouskehitystä on kuitenkin nyt poikkeuksellisen vaikea arvioida.

– En kadehdi budjetin laatijoita, Östman myöntää.

Hän arvioi, että kristillisdemokraatitkin, jotka ovat tulleet tunnetuksi kustannusneutraaleista vaihtoehtobudjeteistaan, joutuvat ryhmänä aiempia vuosia haasteellisemman tehtävän eteen: Olosuhteiltaan ja toimintaympäristöltään poikkeuksellinen vuosi ja vastuullinen taloudenpito on kyettävä yhdistämään.

Työn verotusta ei pitäisi kiristää eikä ylipäänsä säätää mitään, mikä jarruttaa työntekoa ja yrittämistä

Östman kiinnittää huomiota ensinnnäkin velkaantumistahtiin: Valtion velka kasvaa jo tänä vuonna yli 70 prosenttiin BKT:sta, ensi vuonna rikkoutuu 75 prosentin raja ja lopulta ollaan 80 prosentissa.

Hallitus ei ole aikeissa suitsia velkaa pariin vuoteen vaan elvyttää. Östman muistuttaa, että velkavuori kasvaisi ilman elvytystäkin, mutta lähestyy Suomessakin kriisin lopulla rajapyykkiä, jota pidetään takaisinmaksun kannalta kriittisenä.

Östman ei kuitenkaan aivan ensimmäisenä peräänkuuluta leikkauslistoja.

– Ne on lopulta laadittava, mutta ovat kuitenkin helpompia kuin rakenneuudistukset, joita on työläämpi toteuttaa ja joista on vaikeampi päästä yhteisymmärrykseen.

Tällä hetkellä uudistuksia kaivattaisiin Östmanin mukaan erityisesti työllisyyden parantamiseksi. Yhtenä suurena ylitettävänä esteenä hän pitää Suomen kolmikantaista sopimisjärjestelmää.

KD:n perinteinen talouspoliittinen linja kantaa Östmanin mielestä hyvin tässäkin tilanteessa. Sen mukaan työn verotusta ei pitäisi kiristää eikä ylipäänsä säätää mitään, mikä jarruttaa työntekoa ja yrittämistä.

Työn ja yrittämisen verokantojen pitäminen ennallaan tai niiden alentaminen kompensoitaisiin KD:n mallissa haittaveroilla, joita kerättäisiin esimerkiksi lisätystä sokerista tai tupakka- ja alkoholituotteista.

Myös kristillisdemokraatit elvyttäisivät. Asvaltointityöt ovat olleet kaikkien kotimaassa reissanneiden nähtävissä tänä kesänä. Östman pitää sitä esimerkkinä hyvästä elvytyksestä.

– Ehdottomasti panostukset infraan ovat kannatettavia toimenpiteitä. Allkuvuonna öljyn hinta oli alhainen ja kun vielä ollaan sovittu parlamentaarisesti, että panostetaan tiestön kunnossapitoon, hän kiittelee.

Hallituksella on elvytykseen käytössä hallitusohjelmaan kuuluva, poikkeusolojen mekanismin myötä vapautuva miljardi euroa, josta puolet voistaisiin käyttää jo ensi vuonna sekä lähivuosiksi sovittu EU:n elpymisrahaston osuus, noin kolme miljardia euroa.

Östman hymähtää, kun EU:n elpymisrahasto mainitaan. Hän muistuttaa, että viivan alle jää pitkä miinus, kun Suomi maksaa rahastoon puolet enemmän kuin mitä siitä hyötyy. Lisäksi rahaston käyttötarkoitus, vaikkapa tulevaisuusinvestoinnit, eivät pysäytä vientiteollisuuden vaikeuksia.

– Jos Suomestakin neljän paperitehdasta jouduttaisiin sulkemaan, niin miten se suhteutuu EU:n elpymisrahastosta saatuihin hyötyihin, hän kysyy.