KD:n puheenjohtaja Sari Essayah’n mukaan julkisen puolen menolisäykset kasvattavat velkaantumista, samalla kun asumisen kulut kasvavat ja palkansaajien sosiaaliturvamaksut nousevat.

– Kasvomaskien jakaminen vähävaraisille ei ole kevään rajujen sulkutoimien rinnalla kuin pieni menoerä, Essayah muistuttaa.

Kristillisdemokraattien puoluehallitukselle puhunut KD:n puheenjohtaja Sari Essayah antaa hallitukselle kiitosta THL:n maskisuosituksen puoltamisesta.

Hän muistuttaa, että kevään totaalisten sulkutoimien rinnalla maskien kustantaminen vähävaraisille on pieni kuluerä.

Kuntien harteille jäävä kasvomaskien jako vähävaraisille voi kuitenkin Essayah’n mielestä olla monimutkaisempi harjoitus. Valtio on toki luvannut korvata menot kunnille.

Epäselvää on esimerkiksi se, että millä tavalla kunnat tulevat hoitamaan varautumisen maskien kysyntään: maskien tarjonta kun on hyvin erilaista eri kokoisissa kunnissa.

Vähävaraisten auttaminen saamaan maskeja tuo Essayah’n mukaan kunnille paljon selviteltävää.

– Voi olla aikamoinen ruljanssi organisoida tätä.

– Koko budjetin tulopuolen veropohjaoletus perustuu siihen, että koronaepidemia talttuu

Kristillisdemokraatit haluavat toki näyttää esimerkkiä ja jalkautuvat itse maskien jakoon puoluehallituksen kokouksen lounastauolla. Tuolloin puheenjohtaja Sari Essayah ja 1. varapuheenjohtaja Peter Östman jakavat kasvosuojaimia Tikkurilan uudella torilla Vantaan kaupungintalon vieressä.

Kasvomaskit eivät numeroiden valossa enää venettä kaada: Koronakevään ja massiivisten lisäbudjettien kustannusten peittämiseksi valtio ottaa kontolleen tänä vuonna 19 miljardin suuruisen lisävelan.

Valtiovarainministeriön ensi vuotta koskeva budjettiehdotus ei sen sijaan sisällä olennaisia muutoksia, kuten leikkauslistoja, koska valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan nyt ei ole finanssipolitiikan kiristämisen aika.

Essayah pitää VM:n budjettiesitystä varsin haavoittuvana: Ensi vuoden tulot ja menot lepäävät sen varassa, miten pandemia kehittyy. Esimerkiksi epidemian mahdollisen pahenemisen mukanaan tuomia kustannuksia ei siihen ole laskettu.

– Koko budjetin tulopuolen veropohjaoletus perustuu siihen, että koronaepidemia talttuu ja veronmaksuun lykkäystä hakeneet yritykset suoriutuvat maksuistaan hallituksen vaatimien korkojen kera.

– Työttömien määrän kasvuun ei myöskään olla varauduttu, vaikka syksyn suhteen olla vielä aivan alussa, ja lomautusten lopullinen kohtalo ratkeaa, Essayah sanoo.

Hän suomii hallitusta sen hellimistä ”tulevaisuusinvestoinneista”, joista suurin osa on normaalia julkisen sektorin menonlisäystä. Kun niihin ei voida käyttää aiotusti valtion omaisuuden myyntiä, aiotaan EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat ohjata muun muassa alle 25-vuotiaiden  ilmaisen ehkäisyn kokeiluun.

– Kun Suomi käyttää rahojaan näin budjetin paikkailuun, on vaikea kritisoida Espanjaa perustulokokeilusta tai Italiaa arvonlisäveron alennuksesta. Nettomaksajamaana maksamme sitten nämä eri maiden monenkirjavat  budjettien kokeilut monin verroin takaisin.

Samalla julkisen puolen menonlisäykset kasvattavat velkaantumista, asumisen kulut kasvavat ja palkansaajien sosiaaliturvamaksut nousevat.

Essayah mukaan on aikea nähdä, miten tämä olisi yksityispuolen ostovoimaa ja siten kulutuskysyntää parantavaa.

– Tässä näkyy budjetin vasemmistolaispainotus: Palkansaajien verotus on kiristymässä, ja näkyy vaikkapa bensapumpuilla, hän sanoo.

Vaikka koronan tukahduttaminen on talouspolitiikan ydintä, esimerkiksi testauskapasiteettia ei ole pystytty hyödyntämään.

Essayah arvioi, että ideologiset syyt ovat estäneet yksityissektorin kapasiteetin hyödyntämisen  koronatoimissa. Tämä siitäkin huolimatta, että kevään lisäbudjetissa oli olemassa varaus yksityissektorin kapasiteetin hankkimiseen.

– Eduskunnan on saatava hallitukselta selvitys siitä, mihin tätä rahaa on käytetty ja mihin sitä aiotaan käyttää.

Budjetin ja EU-asioiden lisäksi politiikan syksyä värittää myös hallituksen kesän korvalla julkistamat sote-uudistukseen liittyvät esitykset.

– Luvassa on edelliskertaa yksinkertaisempi esitys, mutta ongelmakohtiakin löytyy, kuten Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisut ja rahoituskysymykset. Maakunnat ovat varsin erilaisissa tilanteissa, Essayah muistuttaa.

”Ensimmäistä kertaa unionin budjettia rahoitetaan yhteisvelalla”

Essayah on kesän mittaan pyrkinyt vaikuttamaan eduskunnan valiokunnissa EU:n elpymisrahastoon liittymiseen. KD on vastustanut yhteisvelkaa ja vedonnut, että kysymykset elpymisrahastosta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä pidettäisiin erillään toisistaan.

Näin ei käynyt ja Suomesta tuli miljardien nettomaksaja. Elpymisrahastosta kustannuksia tuli Suomelle 3,4 miljardia euroa ja budjetissakin jäätiin 5,9 miljardia euroa miinuksella.

Neuvotteluiden suurin asia oli kuitenkin EU-budjetin rahoituksen muuttuminen: ensimmäistä kertaa unionin budjettia rahoitetaan yhteisvelalla, jota käytetään paitsi toimintamenoihin eri politiikkasektoreilla niin myös tulonsiirtoihin jäsenmaille.

EU-ratkaisun puolustajat ovat halunneet alleviivata päätöksen kertaluonteisuutta. Essayah arvioi kuitenkin, että portti on nyt avattu yhteiselle lainanotolle.

– Hämmentävintä tässä kaikessa on, kuinka helposti korona-kriisin vanavedessä runnottiin läpi yhteinen velka, EU-budjetin paisuttaminen ja EU-verot, jotka kaikki ovat tähän mennessä olleet kauhistus lystin maksaville nettomaksajamaille, hän sanoo.