Kirkon avioliittokanta, ehtoollissäädökset sekä kenttäpiispan asema herättivät tunteikkaimmat keskustelut uuden kirkolliskokouksen ensimmäisellä täysistuntoviikolla Turussa. Piispat vetosivat kirkon ykseyden ja kunnioittavan keskustelun puolesta opillisten erimielisyyksien keskellä.

Uuden nelivuotiskautensa aloittanut kirkolliskokous kokoontui 10.-14.8.2020 ensimmäistä kertaa helmikuussa valitulla kokoonpanolla.

Ensimmäisellä kokousviikolla toteutettiin järjestäytyminen valiokuntiin ja muihin elimiin. Hallinnollisten rutiiniasioiden käsittelyn ohella käytiin yhdeksän edustaja-aloitteen lähetekeskustelu ennen niiden valiokuntakäsittelyä. Kokousviikko päättyi keskusteluun kirkollisesta avioliittoon vihkimisestä.

Istunnossa käytettiin lähes 40 puheenvuoroa edustaja Hannu Kipon aloitteesta, joka koski ehtoollisjumalanpalvelussäädösten muuttamista. Aloitteessa ehdotetaan, että ehtoollisjumalanpalveluksen viettämiseen ei enää vaadittaisi kirkkoherran lupaa eikä tuomiokapitulien tarvitsisi vahvistaa ehtoollisen viettopaikkaa.

Esityksen mukaan nykyinen kirkkojärjestyksen säädös on muuttunut tavaksi tehdä kirkkopolitiikkaa. Esityksessä arvioidaan, että tulevina vuosina ehtoollisenvieton estäminen esimerkiksi kirkon sisällä toimivien herätysliikkeiden omissa tiloissa ja tapahtumissa nousee entistä useammin otsikoihin.

Vilkasta keskustelu käytiin myös edustaja-aloitteesta, joka koski kenttäpiispan asemaa kirkon päätöksenteossa. Ari Hukarin esittelemässä aloitteessa kysytään, miksi kenttäpiispalla on näkyvä asema kirkollisessa päätöksenteossa, kuten kirkkohallituksessa ja piispainkokouksessa ja mitkä ovat sen teologiset perusteet.

Seurakuntarakenneuudistus nousi myös tärkeäksi keskustelunaiheeksi kirkolliskokouksen täysistunnoissa. Kirkon paikallistason hallintorakenteen kehittämisestä jätettiin kaikkiaan kolme eri aloitetta, jotka kaikki lähetettiin kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan pohdittavaksi.

Kirkon avioliittonäkemyksestä tunteikas keskustelu

Torstai-iltana 13.8. esiteltiin piispainkokouksen vastaus kirkolliskokoukselle kunnioittavasta keskustelusta sekä vaihtoehdoista avioliittokäsityksen erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Piispainkokouksen vastauskirje, joka liittyy kunnioittavaan keskusteluun ja avioliittoon, kirvoitti kaikkiaan 45 puheenvuoroa. Koska kyseessä ei ollut päätösehdotus, vastauksen käsittelyn aikana ei voinut tehdä ponsi- tai vastaehdotuksia.

Näkemykset asiasta jakavat edelleen kirkolliskokousta vahvasti, joskin puheenvuoroja kompromissin ja ratkaisun välttämättömyyden puolesta esitettiin. Samaan aikaan hiippakunnissa ja seurakunnissa on erilaisia käsityksiä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisestä sekä siihen liittyviä käytäntöjä. Monissa puheenvuoroissa todettiin, että keskustelu asian ympärillä jatkuu tulevissa istunnoissa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen puheenjohtajistoon kuuluvat toimikaudella 1.5.2020 – 30.4.2024 puheenjohtajana arkkipiispa Tapio Luoma, ensimmäisenä varapuheenjohtajana edustaja, erikoislääkäri Seija Kuikka Mikkelin hiippakunnasta sekä toisena varapuheenjohtajana edustaja, maakuntajohtaja emeritus Pertti Rajala Turun arkkihiippakunnasta.

Seija Kuikka toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana myös kirkolliskokouksen edellisellä toimikaudella. 64 ääntä vaalissa saaneen Kuikan haastoi ex-kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos, joka sai vaalissa 41 ääntä.

Toisen varapuheenjohtajan vaalissa Pertti Rajala sai 58 ääntä ja toisena ehdokkaana ollut ex-kansanedustaja Jouko Jääskeläinen 48 ääntä.

Kirkolliskokous pidettiin Turun Kristillisellä opistolla 10.-14.8.2020. Seuraava istuntoviikko on 3.-6.11.2020.

Lue myös:
– Kirkon pidettävä esillä tajua yhtäältä ihmisen rajallisuudesta ja toisaalta hänen vastuustaan, totesi arkkipiispa Luoma pohtiessaan uskonnon ja politiikan suhdetta