Sauli Ahvenjärvellä alkoi uusi elämänvaihe neljänkymmenen työvuoden jälkeen – ”Odotan innolla mitä se tuo tullessaan”
1.9.2020 klo 09:18 Viikon valtuutettu Kristiina Kunnas
Rauman kaupunginvaltuutettu ja ex-kansanedustaja, tulevien merikapteenien opettaja Sauli Ahvenjärvi aikoo tiistaista lähtien laulaa, musisoida, piirtää, kirjoittaa, juosta, hiihtää ja olla lastenlastensa kanssa paljon nykyistä enemmän. Maanantaina 31. elokuuta hän sulki Satakunnan Ammattikorkeakoulun merenkulun yksikön oven Raumalla viimeistä kertaa yliopettajana.
Urheilumieheltä voi kysyä klassisen kysymyksen Miltä nyt tuntuu.
– Aika sinänsä hyvä kysymys tähän kohtaan, Sauli Ahvenjärvi naurahtaa.
– Itsekin sitä tässä kysyy itseltään. Aika hyvältä tuntuu, eikä haikeutta ole ainakaan vielä.
– Ehkä tätä olotilaa kuvaa sellainen tietoisuus, että on tapahtumassa jotain ihan uutta. Jotain sellaista, mitä on odottanut ja suunnitellut. Se on aikamoinen muutos elämässä.
Ahvenjärvi laskeskelee painaneensa hommia nelisenkymmentä vuotta.
– Nyt siirryn sivuun siitä remmiltä, vaikken ihan kokonaan, mutta kuitenkin.
Hän kypsytteli pari vuotta ajatusta töiden vähentämisestä. Ensimmäinen virallinen eläkeikä olisi vasta vajaan vuoden päässä.
Hän kypsytteli pari vuotta ajatusta töiden vähentämisestä.
Hän jää pois yliopettajan työstä Satakunnan Ammattikorkeakoulun merenkulun yksikössä Raumalla.
– Nyt haluan tehdä tilaa ja antaa aikaa sille, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Ei siis ole tarkoitus jäädä oloneuvokseksi. Asenteeni on, että työ jatkuu, mutta suuntaudun eri tavalla, Ahvenjärvi selostaa.
Ahvenjärvi on tekniikan tohtori, mutta hänessä on insinööriäkin enemmän luovan ihmisen identiteettiä.
– Tunnen sisälläni, että haluaisin enemmän suunnata – taiteen tekeminen on liian juhlallinen sana – luovaan työhön, musiikkiin, piirtämiseen ja kirjoittamiseen. En ole tähän astisessa elämässäni ehtinyt ja voinut näihin kunnolla panostaa. Näihin liittyvät haaveeni.
Sauli ja Jaana Ahvenjärvellä on tytär ja poika ja yhteensä kuusi lastenlasta. Ahvenjärvi sanoo kaipaavansa lastenlasten kanssa vietettävää aikaa. Hän ymmärtää olevansa isoisän roolissa täysin korvaamaton.
Ahvenjärvi sanoo kaipaavansa lastenlasten kanssa vietettävää aikaa. Hän ymmärtää olevansa isoisän roolissa täysin korvaamaton.
– Ukkina oleminen on tosi tärkeä elämänalue. Haluan antaa voimiani ja aikaani lastenlapsille, ja olla tukena ja apuna vaiheessa, jota lapsenlapset nyt lähestyvät.
Lapsenlapset ovat varhaisteinejä ja teinejä, vanhin jo 16 ja nuorin pian 11-vuotias.
– He elävät pian isoimpien ratkaisujen aikaa, jossa päätetään opiskelupaikoista, ammatinvalinnasta ja jopa puolison valinnasta. Haluan toimia mentorina, ja heidän kanssaan oleminen on myös itselleni hyvin tärkeää, Ahvenjärvi kertoo.
Lapsenlapset asuvat sopivalla etäisyydellä: kolmen vartin ja tunnin ja vartin ajomatkan päässä.
Mahtaako diplomi-insinöörillä olla jo excel-taulukko uuden elämänvaiheensa aikataulutuksesta?
– Ei ole mustaa valkoisella, Ahvenjärvi kiistää-
– Mutta toki olen paljon suunnitellut. Lapsenlapsille haluaisin antaa ainakin päivän viikosta ja olla roudaushommissa. Musiikin tekemiseen ja äänittämiseen kotistudiolla liittyy toiveita myös.
Ahvenjärven kaunista baritoniääntä kitaran säestyksellä pääsee nyt jo kuulemaan Youtubessa. Siellä on jo viitisenkymmentä hänen äänittämäänsä Viisikielisen laulukirjan hengellistä laulua.
Ahvenjärvi pohtii, mikä kaikki vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen. Yksi todella tärkeä taso on poliittinen vaikuttaminen.
– Sitähän Kristillisdemokraatit politiikassaan tekee. Mutta se, mitä yksittäisen kansalaisen mielessä liikkuu, lopulta ohjaa tätä yhteiskuntaa, Ahvenjärvi väittää.
– Siihen kehitykseen voi vaikuttaa viemällä evankeliumia ja sanomaa eteenpäin ihmisille, musiikinkin avulla. Näen, että se on myös yhteiskunnallista vaikuttamista – Jeesus tosin painottaa yksilötasoa kutsuen sitä ihmisten kalastamiseksi.
Sauli Ahvenjärvi on yksi Ajatushautomo Kompassin perustajista ja tohtorijäsenistä. Hän suunnittelee kirjaa vuoden päähän. Sen kirjoittamiseen on omistauduttava totaalisesti jossain vaiheessa. Hän kertoo, että parasta on ollut kirjoittaminen matkoilla oltaessa.
– Käytin aamupäivät kirjoittamiseen ja iltapäivät lomailuun.
KD-Lehden lukijoille Ahvenjärven karikatyyrit ovat tulleet tutuiksi vuodesta 2016 lähtien.
– Aion niitten tekemistä jatkaa. Kirjani olen ajatellut kuvittaa karikatyyrein.
Ahvenjärvi ei siis tunne – ainakaan vielä – haikeutta päivätyön päättymisestä.
– Pehmeä lasku on tiedossa, sillä jatkan yhdessä hankkeessa vielä toistaiseksi. Pitkästä työurasta on kiitollinen mieli. Hyvällä mielellä voi katsella taaksepäin, oli antoisaa työtä nuorten parissa.
Hän kokee saaneensa olla kasvattamassa upeita ammattilaisia Suomen merenkulkuun ja kansainvälisillekin vesille, ja on nähnyt monen etenevän urallaan kaikkein vaativimpiin tehtäviin.
– Oikeastaan voi ajatella, että olen ollut projektissa, joka nyt tulee osaltani päätökseen. Tämä onnistui aika hyvin, sikses, Ahvenjärvi lisää lopuksi raumalaiseen tapaan – ettei liikaa kehuisi itseään.
Oikeastaan voi ajatella, että olen ollut projektissa, joka nyt tulee osaltani päätökseen. Tämä onnistui aika hyvin, sikses.
Kuntavaalit lähestyvät. Ne käydään ensi huhtikuussa. Ahvenjärvi on miettinyt, olisiko aika antaa tilaa nuoremmille. Hän on ollut Rauman kaupunginvaltuutettu vuodesta 2004 ja toimii sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.
– Olen kuitenkin kallistumassa sille kannalle, että jatkaisin kuntapolitiikassa. Onhan kokemusta ja osaamista runsaasti kertynyt.
Ahvenjärvi istui Kristillisdemokraattien kansanedustajana 2011–15, ja toimi kolme kaksivuotiskautta puolueen varapuheenjohtajana. Joku kysyi häneltä aikanaan, mikä oli parasta kansanedustajuudessa.
– Parasta olivat ihmiset. Se pätee pitkälti kuntapolitiikkaankin: ihmisten kanssa on hienoa hoitaa asioita. Sen sosiaalisen ulottuvuuden mielelläni pitäisin. Kuntapäättämisessä ei kaikki muuten ole kauhean kivaa. Kun resursseissa on niukkuutta, lunta tulee väkisin tupaan.
Ahvenjärvi aikoo tästä eteenpäin pyytää vaimolta yhtä aamupalvelusta. Jaana Ahvenjärvi työskentelee Rauman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkönä.
Vaimon täytyy potkia minut ylös ennen töihinlähtöä.
– Hänen täytyy potkia minut ylös ennen töihinlähtöä. Aamukahvit olisi kiva juoda yhdessä. Vuorokausirytmini on sellainen, että mielestäni paras aika päivästä mihin tahansa luovaan työhön on puolen yön hujakoilla.
Ahvenjärvi pohtii, että lopulta kaikki uuteen elämänvaiheeseen liittyvät haaveet ja suunnitelmat ovat ehdollisia.
– Isommassa kädessä ovat nämä asiat. Kaikki on siitä kiinni, onko terveyttä.
– Olen pyrkinyt pitämään kunnostani huolta. Välillä jätin jo juoksun vähemmälle, kun ei laulajan pidä liian laiha olla. Näin ainakin sanoi aikanaan laulunopettajani Jorma Elorinne.
– Toisaalta toinen Jorma, Hynninen nimittäin, sanoi hiihtokilometrien pitävän huolta hänen äänestään vielä kahdeksankymmenen korvilla. Joten juoksut ja hiihdot jatkukoot, Ahvenjärvi sanoo, ja suunnittelee jo seuraavaa puolimaratoniaan.