– Metsästyksen lyijyhaulikieltoa ei pidä toimeenpanna EU:n vaatimassa laajuudessa, esittää Peter Östman

4.9.2020 klo 14:04 Politiikka Merja Eräpolku

Kansanedustaja Peter Östman on huolissaan metsästysmahdollisuuksien rajoittumisesta EU:n tuoreen lyijyhaulikiellon vuoksi. Tulevaisuudessa lyijykiellosta EU:ssa voi tulla tätäkin laajempi, mikä kohdistuisi myös suurempien riistaeläinten metsästykseen.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa asiaa käsitelleen Peter Östmanin (kd) mielestä Suomen ei pidä toimeenpanna EU:n päätöstä lyijyhaulien käytön kiellosta kosteikkoalueilla. Lyijyhauleja käytetään pienriistan, mukaan lukien metsäkauriiden, metsästyksessä.

Suomessa lyijyhaulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä on ollut voimassa jo 24 vuotta. Tämä kielto ei kata lyijyhaulien käyttöä kosteikoilla muiden riistaeläinten tai rauhoittamattomien lintujen ampumisessa. EU-päätöksellä kielletään nyt lyijyä sisältävien haulien käyttö ja hallussapito Ramsar-määritelmän mukaisilla kosteikkoalueilla ja 100 metrin suojavyöhykkeillä. Komission ehdotuksessa on kahden vuoden siirtymäaika.

Suomi on vastustanut esitystä, sillä päätöksen myötä lyijyhaulien käyttö metsästyksessä ja ampumaradoilla päättyy suuressa osassa Suomea siirtymäajan jälkeen.

Östmanin mielestä Suomen tulee ryhtyä viivytystaisteluun ja tarvittaessa sallia asian käsittely EU:n oikeusistuimissa. Lyijyn korvaaminen muilla materiaaleilla merkitsee metsänomistajille taloudellisia menetyksiä ja osa maanomistajista todennäköisesti kieltää kovametallihaulien käytön metsissään. Teräshaulit eivät myöskään sovellu kaiken tyyppiseen metsästykseen.

EU:n komission esitys lyijyhaulien käytön kieltämiseksi kosteikoilla ja niiden lähistöillä sai 3.9. äänestyksessä taakseen määräenemmistön asiaa unionissa valmistelevan Reach-komitean kokouksessa. Suomi on vastustanut esitystä, sillä päätöksen myötä lyijyhaulien käyttö metsästyksessä ja ampumaradoilla päättyy suuressa osassa Suomea siirtymäajan jälkeen.

Tämä Reach-komitean määräenemmistöllä tekemä äänestyspäätös on yksi esimerkki, joka kertoo määräenemmistöpäätösten ongelmallisuudesta. Liian usein EU:n päätöksenteossa ei kyetä huomioimaan maantieteellisiä erityisolosuhteita ja merkittäviä eroja jäsenmaiden välillä.
Määräenemmistöpäätösten lisäämistä EU-päätöksenteossa ovat ajaneet suomalaisista puolueista lähinnä Vihreät, Sdp, Kokoomus ja Rkp.

Korkeimmat vesilintujen altistumiset lyijyhaulien nielemisen vuoksi on havaittu Välimeren talvehtimisalueilla, jossa niitä metsästetään paljon. Myös Suomessa metsästettävien vesilintukantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on hyvä, että lyijyhaulien käyttöä rajoitetaan myös Välimeren alueilla.

Östman muistuttaa, että Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti kesäkuisessa lausunnossaan huomiota siihen, että esitetty kosteikkoala on laajempi kuin vesilintujen tosiasiallisesti käyttämät muuttoreitit sekä levähdys- ja talvehtimisalueet, sillä se voi pitää sisällään myös laajasti turvemaat, joilla metsästetään pääasiassa muuta riistaa kuin vesilintuja.

– Lyijyhaulien käyttökielto olisi pitänyt sitoa näkyvään veteen, jolloin rajoitus olisi ollut järkevä Suomen oloihin.

Tuleeko EU:sta lyijykielto myös kiväärin luoteihin?

Östman murehtii laajemminkin metsästyksen tulevaisuutta Suomessa, sillä EU:ssa on parhaillaan valmisteilla myös toinen, laajempi lyijyyn liittyvä kielto, joka kieltäisi lyijyn kokonaan sekä hauleissa että kiväärien luodeissa. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) rajoitusehdotus ns. totaalikiellon osalta valmistuu lokakuussa 2020. Jos lyijykielto ulottuu myös metsästyskiväärien luoteihin, on suurempien riistaeläinten metsästyksen tulevaisuus uhattuna.

Östman korostaa, että Suomessa metsästys ei ole vain tärkeä harrastus, vaan erityisesti hirvieläinten metsästys on aivan välttämätöntä eläinkantojen koon säätelemiseksi.

– Etenkin Etelä- ja Länsi-Suomen nykyisin ylisuuret peura- ja kauriskannat on saatava pienemmiksi. Niiden maa- ja metsätaloudelle, liikenteelle ja kotipuutarhoille sekä punkkien myötä terveydelle aiheuttamat haitat on saatava pienemmiksi. Metsästystä ei pidä siksi rajoittaa, vaan siihen kannustaa.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana peura- ja kauriskanta on yli kolminkertaistunut. Eläinten määrät ovat voimakkaasti nousseet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Valkohäntäpeurojen kannan kasvun pysäyttämiseksi tarvittaisiin yli 60 000 vuotuinen saalismäärä. Metsäkauriin metsästysmääristä päättää maanomistaja, eli useimmiten metsästysseurat.

Ylös