Sari Essayah teki toimenpidealoitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseksi – ”Käyttöaste kasvanut voimakkaasti”
11.9.2020 klo 11:06 Politiikka Kristiina Kunnas
Venäjänhiekka Tiilikkajärven eteläosassa on tunnetuin hiekkarannoista. Vaaleita hiekkarantoja esiintyy eri puolilla järveä. (Kuva Wikimedia Commons)
– Tiilikkajärven kansallispuiston käyttöaste on nyt lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Kansallispuistoa pitää laajentaa ja kehittää, vaatii kansanedustaja Sari Essayah.
Lapinlahtelaiskansanedustaja Sari Essayah teki torstaina 10. syyskuuta toimenpidealoitteen Pohjois-Savossa ja Kainuussa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseksi.
– Koronapandemian aika on lisännyt kotimaan matkailun suosiota ja luonto- ja retkeilykohteiden sekä kansallispuistojen vierailijamääriä, Essayah muistuttaa.
Pohjois-Savon Rautavaaran ja Kainuun Sotkamon alueella sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston käyttöaste on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019.
Koronapandemian aika on lisännyt kotimaan matkailun suosiota ja luonto- ja retkeilykohteiden sekä kansallispuistojen vierailijamääriä.
– Käyttöasteen kasvu luo painetta kansallispuiston laajentamiseen ja kehittämiseen.
Kansallispuiston nykyinen pinta-ala on 34 neliökilometriä.
Essayah kertoo, että Pohjois-Savon maakuntahallitus on jo tehnyt esityksen kansallispuiston laajentamisesta. Tämä tarkoittaisi sen laajentumista 99 neliökilometrin suuruiseksi Pohjois-Savon puolella.
– Samoin Rautavaaran kunta esittää laajentamista, Essayah sanoo.
Toimenpidealoitteessaan Essayah esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseksi.
Hiekkarantoja ja ojittamattomia soita
Tiilikkajärven kansallispuisto on Rautavaaran ja Sotkamon kunnissa, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa, sijaitseva kansallispuisto. Kansallispuiston pinta-ala on 34 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1982. Puistossa eteläiset ja pohjoiset luonnonpiirteet sekoittuvat muodostaen metsä- ja suotyyppien vaihettumisvyöhykkeen. Kansallispuisto on perustettu suojelemaan ainutlaatuista, erämaista järvi-, joki-, suo- ja harjuluontoa. Tiilikkajärven alueen laajat suoalueet ovat Etelä-Suomen oloissa viimeisiä ojittamattomia soita. Sen luonnossa on voimakkaasti pohjoinen leima. Kauneimpia maisemia tarjoavat Tiilikan rakentamattomat, hiekkaiset rannat. Alueen metsät eivät ole erityisen vanhoja.
(Lähde Wikipedia)