Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi budjettineuvottelujen lopputulosta siitä, että hallitukselta puuttuu kokonaiskuva talouden ja työllisyyden edistämiseksi. – Nyt tarvittavia päätöksiä ei kyetty tekemään, Essayah sanoo.

Hallitus on saanut päätökseen kolme päivää kestäneet budjettineuvottelut. Ensi vuoden talousarvio on 10,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa lisävelkaa.

– Kyllä, se on raju alijäämä, Essayah sanoo.

Hän muistuttaa, että hallitus lisää miljardikaupalla velkaa jo merkittävästi alijäämäisen valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen päälle. Minkäänlaisia sopeutustoimia ei nyt nähty.

– Tämä linja tulee johtamaan hyvinvointivaltion ylläpidon edellytysten romahtamiseen

– Tämä linja tulee johtamaan hyvinvointivaltion ylläpidon edellytysten romahtamiseen, Essayah sanoo.

Hän ei myöskään usko, että lisätalousarvioilta vältytään, vaikka budjetissa onkin varauduttu esimerkiksi kuntatalouden tukemiseen ja koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin.

Essayah’n mielestä vaikuttaa siltä, että hallitus on kykenemätön tekemään tarvittavia päätöksiä.

Kristillisdemokraatit odottivat budjettiriihestä pikaisia työllisyystoimia ja esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta nämä esitykset jäivät laihoiksi.

– Eläkeputki menee työryhmään, mutta ansiosidonnaiseen ei kosketa eikä paikallista sopimista lisätä, Essayah huomauttaa.

Vaalikauden alussa poistettu aktiivimalli palautuu pienin muutoksin uudestaan työkalupakkiin, mikä on Essayah’n mielestä osoitus hallituksen politiikan tempoilevuudesta.

Aktiivimallin palautus jää myös työvoimapalveluiden resurssoinnin ohella hallituksen ainoaksi merkittäväksi työllisyystoimeksi.

– Ja kun se (aktiivimalli) on vaalikauden alussa kertaalleen poistettu ja nyt tuodaan takaisin, sen vaikutus työllisyyteen on tosiasiassa plus miinus nolla, hän sanoo.

Muut työllisyyteen liittyvät päätökset ulkoistettiin Essayah’n mukaan jälleen työmarkkinajärjestöille. Työllisyystavoitetta nostettiin, mutta tavoitteen saavuttaminen jätettiin seuraavien hallitusten vastuulle.

– Kyllä tässä on käymässä niin, että muut hoitavat niin velan kuin työllisyystoimetkin, Essayah sanoo.

Hallitukselta puuttuukin Essayah mukaan talouden ja työllisyyden edistämisen kokonaiskuva. Työllisyyden pelastamiseksi olisi nyt tarvittu laajasti erilaisia toimia.

– Siitä ei ole mitään hyötyä, että tietyllä toimenpiteellä luodaan tietty määrä päätösperäisiä työpaikkoja, jos samalla työpaikkoja häviää muualta, kun verotusta kiristetään ja kilpailukykyä heikennetään.

Essayah muistuttaa, että elvyttäväksi tarkoitettu budjetti ei todellisuudessa elvytä vaan kuristaa, kun yrittyksille ja kansalaisille siirtyvät verot ja kulut kasvavat.

Essayah’n mukaan tarvitaan laaja-alaisesti toimia, joilla lisätään työvoiman tarjontaa, työvoiman liikkuvuutta ja parannetaan kannusteita työn vastaanottamiselle.

– Suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä on parannettava. Oleellista on myös huolehtia siitä, ettei suomalaisten ostovoima heikkene.

Hallitus päätti riihessä myös korottaa merkittävästi turpeen verotusta. Turpeen käytön nopea alasajo tulee Essayah’n mukaan käytännössä johtamaan siihen, että lämmöntuotannossa käytetään jatkossa entistä enemmän kivihiiltä ja öljyä. Myös puun poltto energiantuotannossa tulee lisääntymään, mikä on ympäristönäkökulmasta entistä huonompi asia.

– Turvetuotannon pikainen alasajo tarkoittaa erittäin kovaa iskua maaseudun elinvoimalle ja heikentää entisestään Suomen energiaomavaraisuutta. Turpeen energiakäytöstä pitäisi luopua hallitusti pitkän siirtymäajan myötä, kun korvaavia energiamuotoja on saatavilla.