”Historian ensimmäinen hallitus, joka siirtää työllisyystoimia jo seuraavankin vaalikauden yli” – Peter Östman sivaltaa hallituksen työllisyyspolitiikkaa

17.9.2020 klo 16:48 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien Peter Östman haastoi eduskunnan kyselytunnilla hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikan.

KD on peräänkuuluttanut työelämän uudistuksia tuottavuuden kasvun ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi.

– Suomi on monella mittarilla maailman paras maa, mutta ilman työtä ja vientiteollisutta emme voi ylläpitää hyvinvointia, josta Marin hallitus unelmoi, Östman muistutti.

Hän arvioi, että Marinin hallitus lienee Suomen historian ensimmäinen hallitus, joka siirtää työllisyystoimia oman vaalikautensa lisäksi jo seuraavankin vaalikauden yli.

– Paikallista sopimista ei edistetty vaan vastuuta siirrettiin työmarkkinaosapuolille, Östman arvioi hallituksen ensi vuoden budjettia.

– Miksi ette ryhdy konkreettisin toimenpiteisiin, jotka parantavat työllisyyttä

Kaipolan tehtaan ja Naantalin jalostamon alasajopäätöksien jälkeen hallitus on hänen mukaansa tehnyt useita työllisyyttä haittaavia päätöksiä: Turpeen verotus lähes kaksinkertaistuu, ja tällä päätöksellä vaarantuu huoltovarmuus. Lisäksi päästökauppakompensaatio loppuu kuten energiaveron palautusjärjestelmä.

– Miksi ette ryhdy konkreettisin toimenpiteisiin, jotka parantavat työllisyyttä, Östman kysyi.

Pääministeri Sanna Marinin mukaan kysymyksessä on nähtävä talouden iso kuva.

– Suhdannetilanteesta johtuen pyrimme tekemää elvyttävää politiikkaa, jotta emme vaikeuta jo entisestään vaikeaa tilannetta.  On vastuullista tässä tilanteessa ottaa jopa velkaa, jotta emme pahenna tilannetta ja voimme turvata suomalaisia työpaikkoja.

– Samanaikaisesti teemme rakenteellisia päätöksiä työllisyyden vahvistamiseksi, jotka näkyvät vasta pitemmällä aikavälillä, Marin sanoi.

Työministeri Tuula Haataisen mukaan hallituksen työllisyystoimet koostuvat eri kokonaisuuksista. Keskeisin TEM:n puolella niistä on pohjoismainen työllisyysmalli. Sen mukaisesti nyt tullaan vahvistamaan työllisyyspalveluja. TE-palvelut tulevat lisääntymään 40 prosenttia nykyisestä.

– Tämä on se, joka muuttaa työllisyyspolitikan sisältöä. Muissa pohjoismaissa palveluihin satsataan huomattavasti enemmän, Suomi on laahannut perässä, ja siksi tuloksetkin ovat olleet heikkoja. Mutta tämä vie meidät pohjoismaiselle tasolle, Haatainen lupasi.

Ylös