Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah penäsi hallitukselta, aikooko se vaatia EU:n elpymisrahastoa koskevaan sopimukseen selkeää kirjausta siitä, että paketti on kertaluontoinen.

– Tai onko hallitus muussa tapauksessa valmis kokonaan hylkäämään elpymisrahaston, Essayah vaati.

Kristillisdemokraatit eivät ole hyväksyneet EU:n elpymsrahaston perustamsta, koska emme halua sitoutua vuosikymmeniksi EU:n yhteiseen velkaan sen maksajana ja takaajana, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistutti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla.

– Hallitus sen sijaan on tähän kokonaisuuteen sitoutunut ja on perustellut sitä muun muassa sillä, että kyse on kertaluontoisesta asiasta, Essayah sanoi.

– Emme ole antaneet mandaattia velka- emmekä verounioniin. Voiko hallitus luvata sen, että unionille ei anneta verotusoikeutta ja linjaa, että verotusoikeus kuuluu jäsenvaltioille.

Muun muassa valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi hiljattain, että Suomi ei hyväksy elvytyspaketista pysyvää.

Nyt Euroopan keskuspankki on kuitenkin todennut, että EU:n kannattaisi tehdä rahastosta pysyvä. Samaa ovat aiemmin esittäneet Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan valtiovarainministeri.

Ensi viikolla on EU:n huippukokous, jossa otetaan kantaa omien varojen sopimukseen, jonka välityksellä yhteinen 750 miljardin lainanotto mahdollistetaan.

Essayah penäsi hallitukselta, aikooko se vaatia sopimukseen selkeää kirjausta siitä, että paketti on kertaluontoinen tai onko hallitus muussa tapauksessa valmis kokonaan hylkäämään elpymisrahaston.

Valtionvarainministeri Matti Vanhanen toisti, että päätös on kertaluontoinen.

– Tiedän, että EKP:n piirissä on ollut ajatuksia että rahapolitiikan rinnalla pitäisi olla myös yhteistä finanssipolitiikkaa, mutta EKP ei ole Euroopan Neuvostossa eikä Ecofinissä tai euroryhmässä päätöksentekijänä

– Jos tulevaisuudessa tulee vastaavia tilanteita eteen, ne joudutaan käsittelemään erillisinä päätöksinä, Vanhanen kertoi.

Essayah huomautti niin ikään, että kun elpymisrahastosta kertyvää velkaa lähdetään maksamaan takaisin, kaavaillaan sitä varten omiin varoihin erilaisia EU-veroja.

– Esimerkiksi nyt astuu voimaan muovivero. Mutta tulossa on ilmastoveroa, digiveroa ja transaktioveroja ynnä muuta ja sitten BKT-perusteisella osuudella huolehditaan lopusta velanmaksusta.

Essayah muistutti jälleen, että suomalaiset eivät ole antaneet liittyessään unionin jäseniksi minkäänlaista mandaattia sille, että EU alkaisi verottamaan meitä.

– Emme ole antaneet mandaattia velka- tai verounioniin. Voiko hallitus luvata sen, että unionille ei anneta verotusoikeutta ja linjaa, että verotusoikeus kuuluu jäsenvaltioille.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen muistutti, että verotus on kansallisessa toimivallassa, jokainen kansallisvaltio päättää itse, millä tasolla verotus on.

Hänen mukaansa on harhaanjohtavaa, että olisi tulossa muovivero vaan kyse on muovimaksusta, jota unioni ei peri muovinkäyttäjiltä.