Tämän kuun alusta astui voimaan kristillisdemokraattien pitkään ajama laki vanhustenhoidon hoitajamitoituksen parantamisesta.

– Pykälät eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan hoitavia käsiä ja rahaa niiden toteuttamiseksi, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo.

Vanhustenhoidossa on puutteita niin yksityisissä kuin julkisissa hoivayksiköissä. Vaikka suuri osa vanhuspalveluista tuotetaan laadukkaasti, ongelmien laajuudesta kertoo, että 40 prosenttia hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan. Myös omaishoitajat ja kotihoito ovat monin paikoin ylikuormitettuja.

Koronaepidemia on ajanut monet omaishoitajat jaksamisen äärirajoille, kun intervallihoidot, päivätoiminta ja vapaapäivät ovat peruuntuneet, Päivi Räsänen muistutti Janakkalan kristillisdemokraattien paikallisosaston 50-vuotisjuhlassa ja vuosikokouksessa Turengissa.

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana

– Vaikka pykälät korjattiin, valitettavasti tavoiteltu mitoitus 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden tulee voimaan vasta huhtikuussa 2023, juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tämä tarkoittaa yli 4400 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti, Räsänen muistutti.

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Räsäsen mukaan on myös vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotipalvelut heikkenevät entisestään ja omaishoitajien ahdinko kasvaa.

Hoitajamitoitukseen tarvittava rahoitus jää hänen mukaansa suurelta osin tyhjän päälle ja osittain terveydenhuollon toimivuutta rapauttavien esitysten varaan. Rahaa aiotaan saada poistamalla kelakorvaukset, mikä johtaisi terveyskeskusten sekä poliklinikoiden ruuhkautumiseen ja etenkin erikoislääkäripalvelujen ja hammashuollon saatavuuden heikkenemiseen. Tästä kärsisivät erityisesti pienituloiset sekä naiset.

Esimerkiksi gynekologi- ja silmälääkäripalvelut ovat pitkälti yksityisten palveluiden varassa, samoin merkittävä osa suun terveydenhuollosta.

– Ikäihmisten tarvitsemia palveluita tulee parantaa kokonaisuudessaan. Kotipalveluiden, omaishoidontuen, lääkäripalveluiden sekä laitoshoidon turvaaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme, Räsänen sanoi.