Elokapina-mielenosoittajat onnistuivat saamaan tavoittelemansa huomion, arvioivat KD:n kansanedustajat

7.10.2020 klo 12:04 Kotimaa Merja Eräpolku

– Viestintästrategia ja luottamuksen murentaminen viranomaisiin onnistui kuin hybridivaikuttamisen oppikirjasta, kommentoi lauantaista Elokapina-mielenosoitusta Sari Essayah.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah toteaa Savon Sanomien kolumnissaan (7.10.), että ”välittömiä ilmastotoimia ja ilmastohätätilan julistamista vaativa liike on valinnut äänensä kuuluviin saamiseen tarkoituksellisen lakien rikkomisen ja kansalaistottelemattomuuden”.

– Tämä oli mielenosoittajien suunnalta onnistunut provokaatio, joka takasi maksimaalisen huomion asian jatkokäsittelylle. Vasemman ja vihreän laidan poliitikot riensivät tuomitsemaan poliisin voimankäytön, tilannetta verrattiin Valko-Venäjään ja poliisiväkivaltaa kauhisteltiin, oikeusasiamiehelle tehtiin lukuisia kanteluita ja aina valpas valtakunnansyyttäjän virasto puuttui asiaan. Liuta oikeusoppineita todisteli, kuinka meillä oikeusvaltio murenee. Media takoi pari päivää samaa tahtia, ja seuraava liikkeen performanssi olikin sitten kaikissa pääuutislähetyksissä ja lehtien etusivuilla, Essayah kirjoittaa.

Essayah´n mukaan Elokapina-mielenosoituksen jälkiselvittelyssä on syntynyt kuva, kuin useammalla tavalla lakia rikkoneet mielenosoittajat ovatkin joutuneet virkavallan uhreiksi.

Hän toteaa, että käsitykset ovat alkaneet tasoittua vasta kun on julkistettu liikkeen sisäistä viestintää ja suunnitelmia muun muassa lentokenttien ja rekkaliikenteen blokkauksesta: ”paljon häiriötä isolla porukalla. Kohteina: Poliittinen järjestelmä ja päättäjät (heidän blokkaus) kunnalliset poliitikot ja kansalliset poliitikot. Pankit, infrastruktuuri, pahimmat suuryritykset, satamat, risteily, metsäteollisuus, turveteollisuus.”

Tämä on ollut liikkeen kannalta toivottu lopputulos, että saavat maksimaalisen huomion.

KD eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen mukaan on tärkeää, että tapahtunut selvitetään ilman poliittista painostusta mistään suunnasta.

– Jos poliisi on monta tuntia yrittänyt neuvotella ja käskyttää mielenosoittajia, jotka ovat tukkineet ajoväylän, siinä vaiheessa täytyy voida lievimpiä mahdollisia voimakeinoja käyttää, Helsingin Sanomille (7.10.) kommentoinut Räsänen arvioi.

– On tiedossa, että Elokapina-liike on hakenut tietynlaista provokaatiota. Oletan, että tämä on ollut liikkeen kannalta toivottu lopputulos, että saavat maksimaalisen huomion, Päivi Räsänen totesi.

– Jos mielenosoituksen teema olisi koskenut poliittisen kentän toista laitaa, olisiko Ohisalo tukenut poliisia? Oikeutta mielenilmaisuun on puolustettava, sitä ei pidä pilata anarkialla, entinen sisäministeri kyselee twiitissään.

Svenska Ylen Slaget efter tolv -keskusteluohjelmassa (6.10.) aiheesta keskustellut kansanedustaja Peter Östman totesi, ettei lauantainen mielenosoitus edennyt lainkaan ennakkosuunnitelmien mukaan ja se sitoi 24 poliisipartiota koko iltapäiväksi, jolloin poliisien hälytystehtävät ruuhkautuivat, mikä vaaransi myös yleistä turvallisuutta.

Mitä tapahtui Elokapina-mielenosoituksessa?

Ennakkotiedoista poiketen launtaina 2. lokakuuta noin 150 henkilön Elokapina-liikkeen mielenosoitusjoukko teki tiesulun Helsingin Unioninkadulle noin klo 13. Poliisi kehotti joukkoa siirtymään pois tieltä, jolloin osa mielenosoittajista siirtyi Kaisaniemen puistoon ja jalkakäytävälle jatkamaan mielenosoitusta. Osa siirtyi Unioninkadulta vilkasliikenteiselle Kaisaniemenkadulle kello 16 jälkeen.

‒ Mielenosoittajien annettiin blokata Unioninkadun liikennettä parin tunnin ajan, vaikka se oli vastoin ennakkoon sovittua. Kun osa ryhmästä irtautui vilkasliikenteiselle Kaisaniemenkadulle, tilanteessa oli tehtävä uusi riskiarvio, toteaa apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen Helsingin poliisin tiedotteessa.

‒ Tälle tehtävälle oli hälytetty kaikki saatavilla olevat partiot mukaan. Mielenosoitukseen liittyvissä tehtävissä oli neljän tunnin ajan ollut 24 partiota kiinni. Lauantain alkuillan muita hälytystehtäviä alkoi olla jonossa.

Mielenosoittajia yritettiin kantaa tieltä sivuun, mutta osa palasi takaisin. Kaikkien henkilöiden kantaminen paikalla olleilla resursseilla ei kuitenkaan ollut mahdollista.

‒ Tässä tilanteessa OC-sumutetta pystyttiin käyttämään nimenomaisesti heihin, jotka eivät poliisin käskyjä totelleet ja heitä varotettiin selkeästi ennen kaasun käyttämistä, Kopperoinen toteaa.

Poliisi antoi sakot 53 henkilölle ja otti kiinni 51 henkilöä, jotka kaikki päästettiin pois lauantai-illan aikana. Heidän toimintaansa on arvioitu niskoitteluna poliisia kohtaan. Kiinniotetuista kolme oli alaikäisiä.

Varsinainen mielenosoitus jatkui iltaan saakka kiinniottojen jälkeen Kaisaniemen puistossa ja läheisillä jalkakäytävillä. Helsingin poliisi tekee tapahtumien kulusta selvityksen Poliisihallitukselle.

Ylös