Arvoistasi politiikkaa -podcasteja tekevä puoluesihteeri Asmo Maanselkä sai ohjelmaansa vieraakseen ex-ulkoministeri Timo Soinin. He pohtivat Euroopan unionin ongelmia ja kehitystä sekä sitä, mitä Britannian EU-ero merkitsee.

Britannia jättää Euroopan unionin vuoden vaihteessa, kun siirtymäaika päättyy. Riski siitä, että britit lähtevät ilman sopimusta, on suuri. Sipilän hallituksen ulkoministerin Timo Soinin mielestä Britannian EU-eron suurta merkitystä unionin päätöksenteon poliittisiin voimasuhteisiin ei ole täysin ymmärretty.

– Se oli meidän suomalaisten kannalta siinä mielessä huono asia, että Britannia ja sen harjoittama politiikka EU:ssa nojasi voimakkaasti kansallisvaltioihin ja järkevään ja tiukkaan taloudenpitoon sekä rajattuihin mandaatteihin, ei syventävään suuntaan.

Britannian poistuminen unionista vaikeuttaa Soinin mukaan Suomen ja muiden EU:n pohjoisten maiden tilannetta, koska Saksan linja on muuttunut samalla, kun Britannia on poistunut. Hänen mukaansa on jäänyt vähälle huomiolle, että ne liittyvät toisiinsa.

– Saksan oli helppo pitää tiukkaa linjaa, kun se eräällä lailla nojasi Britanniaan. Ranska ja Etelä-Eurooppa jäivät yksin. Saksan oli helppo olla välissä, eikä sen tarvinnut olla mieliksi Ranskalle.

Uusi asetelma on hankala EU:n nettomaksajamaille.

– Tämä viimeinen tukipaketti olisi ollut täysin poissuljettu, jos Britannia olisi vielä ollut EU:n jäsen. Britannia olisi ilmoittanut, että paketti ei ole EU:n perussopimusten puitteissa.

– Ja mikäli siihen olisi menty, vain euroalueen maat olisivat ottaneet siihen osaa, mutta eivät muut EU-maat. Nyt kaikki EU:n jäsenmaat vedettiin mukaan. Se on suuri ja suorastaan pelottava muutos, Soini sanoo.

Soinin mukaan mitään perääntymismahdollisuutta Brexitin suhteen ei ole, vaikka sopimusneuvottelut ovat vielä kesken.

– Kansa äänesti ulos. Kyllä se Britannia nyt on ulkona joko sopimuksella tai ilman.

– Britannia on vanha maailmanvalta ja sen nöyryyttäminen uudelleen äänestämisen kautta on täysin mahdotonta.

– Jo vuonna 2009 näin, että Nigel Faragin johtama vastarinta tulee menestymään. Kukaan ei ottanut sitä todesta. Suvereniteetin kutsu oli hyvin voimakas, toteaa 2009 meppikautensa aloittanut Soini.

Vaikka Soini pitää Britannian EU-eroa valitettavana unionin näkökulmasta, olisi hän itse äänestänyt brittinä brexitin puolesta.

– Federalismia en kannata enkä usko, että se toimisi. Kansallisissa vaaleissa valta voi vaihtua, mutta EU:n komissioon on vaikea vaikuttaa.

– Olemme sitoneet itsemme unioniin monien säikeiden kautta.

Soini pohtii, miten EU:n rakenteiden purkautuminen voisi tapahtua taakse päin. Esimerkkejä hän löytää historiasta.

– Yleensä purkaminen menee täyden romahduksen kautta. Hallittu purkaminen ei yleensä ole mahdollista.

– Me näemme nyt kuinka valtava paine niinkin isolla maalla kuin Britannialla on. Moni pieni maa murtuisi sellaisen alla.

Soini muistelee, miten esimerkiksi Lissabonin sopimukselle moni maa sanoi ei, mutta sopimusta ei kuitenkaan hylätty. EU-eliitti iski takaisin ja sopimusta korjattiin kosmeettisesti. Muut vastustajat, Ranska ja Hollanti, hyväksyivät sopimuksen ja Irlanti pistettiin kansanäänestyksellä äänestämään uudelleen.

Pohjoisen hönöä uitetaan näissä talkoissa.

Hän toteaa, että niille voimille, jotka haluavat viedä EU:ta eteenpäin, koronakriisi on ollut keino edetä syvemmälle integraatioon.

– Heillä on se filosofia, että ”älä koskaan jätä hyvää kriisiä hyödyntämättä”.

Soini muistuttaa myös, että maissa, joilla ei ole enää talouspoliittista itsenäisyyttä, on valittujen päättäjien liikkumavara hyvin pieni.

– Vaikka hallitus vaihtuisi ei saa aloittaa alusta, kaikki edelliset velat ja sitoumukset ovat olemassa.

– Rahaliiton alttarille on uhrattu kaikki. On pumpattu ja vivutettu valtavat määrät.

Tällä viimeisimmällä koronatukipaketilla pelastetaan etenkin ranskalaiset ja saksalaiset pankit, joilla vastuut Etelä-Euroopan maissa ovat suurimmat.

– Pelin henki on ”too big to fail” eli liian iso epäonnistumaan.

– Jos pieni ihminen epäonnistuu, häneltä menee talot ja tavarat. Mutta jos pankki epäonnistuu, niin pieneltä ihmiseltä menee jälleen talot ja tavarat, eikä pankkia päästetä kaatumaan.

Kaikki valtiot velkaantuvat ja keskuspankit elvyttävät kiihtyvällä vauhdilla. Mihin jatkuva velkaantuminen voi lopulta viedä?

– Stagnaatio on ainakin aluksi todennäköinen, mikään ei liiku mihinkään. Inflaatiota pelätään kuin ruttoa. Velkojen anteeksiantoon jossain vaiheessa mennään. Kreikka eikä varmaan Italiakaan tule selviämään lainoistaan, Soini arvelee.

Hän kuvaa protestanttisen ja katolisen ajattelun eroja sanomalla, että ”katolisessa etelässä ei kukaan ajattele valtion velkaa, toisin kuin luterilainen tai protestantti, joka saa sen myös maksuun”. Ja muistuttaa, että toisinpäin kuin Suomessa, Italiassa valtio on köyhä, mutta kansa  rikas.

– Ei tietenkään ole oikein, että me maksamme Italian velkoja. Pohjoisen hönöä uitetaan näissä talkoissa, toteaa Soini omaan tyyliinsä.

EU-pohdintojensa ohella entinen Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on herätellyt keskustelua puoluekentän tulevaisuudesta puhumalla kraatterin kokoisesta aukosta konservatiivisen politiikan puolella.

Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi otsikolla ”Puuhaako Timo Soini uutta SMP:tä? Jos KD on mukana, keskusta ja perussuomalaiset kohtaavat vaikeuksia”

Kristillisdemokraattinen Ajatushautomo Kompassi järjesti syyskuussa aiheen tiimoilta webinaarin, jonka otsikko oli ”Onko politiikan kentällä kraatterin kokoinen aukko?”. Siinä pohdittiin, kuinka kerätä arvokonservatiiveja yhteen.

***

Voit kuunnella ”Siellä EU, missä ongelma” podcast-keskustelun kokonaisuudessaan Kristillisdemokraattien Facebook-sivulta