Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että Trump on onnistunut kokoamaan arvokonservatiivit taakseen ja menestyy nyt odotettua paremmin presidentinvaaleissa.

Sen sijaan kahtia revenneen kansakunnan yhteen parsiminen on tulevan presidentin haasteellisin tehtävä.

Sari Essayah on jännittänyt Yhdysvaltain tiukkaakin tiukempien presidentinvaalien tulosta USA:n suurlähetystön aamiaisvastaanotolla aamukuudesta lähtien.

– Täällä (Yhdysvaltain suurlähetystössä) tulosta on seurattu samanaikaisesti kolmelta eri kanavalta. Kaikki ovat todenneet tilanteen olevan tiukempi ja jännittävämpi kuin koskaan.

Yhdysvalloissa on äänestetty ennätyksellisen ahkerasti; myös ennakkoääniä annetty paljon viime vaaleja enemmän.

Essayah muistuttaa, että osavaltioiden säännöt määrittävät sen, missä vaiheessa ennakkoääniä aletaan laskea. Niinpä tuloksia puuttuu yhä ratkaisevista osavaltioista.

Hän arvioi, että pitkäksi venyvä vaaliyö ja tuloksen saamisen pitkittyminen kertoo siitä, että kansakunta on nyt hyvin jakautunut. Mikäli tilanne ei laukea ja edessä on pitkä prosessi, asetelma saattaa käydä räjähdysherkäksi molemmin puolin.

– Kummalla puolella tahansa voi läikähtää yli. Ja jos suurvalta on pitkään epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa, niin se vaikuttaa myös maailmanlaajuisesti talouteen.

– Kummalla puolella tahansa voi läikähtää yli. Ja jos suurvalta on pitkään epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa, niin se vaikuttaa talouteen myös maailmanlaajuisesti.

Osavaltioista erityisesti Pennsylvanian vaalitulos on Essayah’n mukaan liipasinherkkä, koska tuloksen saaminen pitkittyy siellä vääjäämättä.

– Kaikki riippuu siitä, miten kauan tuloksen saamiseen menee; millä tavalla voitto varmistuu ja tuleeko oikeusjuttuja, hän arvioi.

Essayah pitää mielenkiitoisena yksityiskohtana sitäkin, että USA:n osavaltioissa voi vaihdella hyvinkin paljon se, mihin mennessä on rekisteröidyttävä äänestäjäksi. Joissakin osavaltioissa  se on venytetty aivan kalkkiviivoille.

Essayah pohtiikin, onko sillä ollut merkitystä vaa’ankieliosavaltioissa, jos rekisteröityä on voinut vielä marraskuun alkuun asti.

Valittavaksi tulevan presidentin tehtävä ei joka tapauksessa tule olemaan helppo: koronan runteleman kansakunnan ja talouden eheyttämisen lisäksi presidentti joutuu parsimaan kahtia revennyttä kansakuntaa yhteen.

Essayah arvioi ehdokkaita enemmän harjoitetun politiikan kuin persoonan osalta.

– Ajattelen, että sillä, millaista politiikkaa on tehty, on suurempi merkitys. Toki persoonan ennakoitavuus on tärkeä tekijä etenkin ulkopolitiikassa ja diplomatiassa. Tässä mielessä Bidenin valinta tuskin haastaa monenkeskistä järjestelmää samalla tavalla kuin Trumpin.

Essayah muistuttaa, ettei Yhdysvallat ole kuitenkaan vapaan kaupan esimerkkimaa, vaan kotimarkkinoita suojellaan monella tavalla, muillakin kuin tulleilla.

– Mikäli Biden perustaa kauppapolitiikkansa WTO:n sopimuksiin, se on Suomelle parempi, jos kilpailu on avoimempaa. Meillä ei ole varaa hypätä suojatullikilpailuihin mukaan, Essayah sanoo.

Pörssikurssit ja markkinat reagoivat puolestaan vahvemmin Trumpin voittoon.

Essayah kuvaa Trumpin politiikkaa kuitenkin tempoilevaksi, ennalta-arvaamattomaksi. Se on sisältänyt nopeita liikkeitä myös yrityksen ja kaupan alalla. Toisaalta vaalikauden alussa Trumpilla oli elvyttävää talouspolitiikkaa.

Trump näyttää myös koonneen arvokonservatiiviset äänestäjät taakseen. Essayah arvioi, että perinteisen valkoisen kristillisen oikeiston lisäksi latinotaustaiset ja afroamerikkalaiset konservatiiviäänestäjät ovat ryhmittyneet Trumpin taakse.

– Yhdysvalloilla on presidenttivetoinen järjestelmä. Arvokysymykset ovat presidentin peukalon alla. Presidentillä on sisäpoliittiisesti tärkeitä vallan välineitä kuten veto-oikeus, korkeimman oikeuden tuomareiden nimitykset, Essayah nimeää.

Toisaalta Bideniä pidetään demokraattileirissä keskitien kulkijana, joka on ollut hänen vahvuutensa. Aisaparina oleva Kamala Harris sen sijaan kuuluu liberaalileiriin.

– Biden on onnistunut saamaan ääniä niiltä republikaaneilta, jotka kokevat että heidän puolueensa on kaapattu ja se on muuttunut Trumpin puolueeksi.

Essayah ei näe suurtakaan eroa Trumpin ja Bidenin presidenttiyden välillä Suomen näkökulmasta.

Sen sijaan Yhdysvalloilla on aina ollut erityissuhde Israeliin. Yhdysvaltojen suurlähetystön asemointi Jerusalemiin on Essayah’n mukaan yksi Trumpin ehdottomista saavutuksista.

– Monet siitä puhuivat, mutta hän pisti sen toimeen. Pidän merkittävänä sitäkin, että lähentymistä on saatu aikaan Israelin ja alueen arabivaltioiden kanssa. Ei kuitenkaan kannata tuudittautua pelkästään siihen, että sopua on löytynyt pienempien öljymaiden kanssa, Essayah lisää.

Jos Trumpin kausi jäisi tähän, Essayah lukee tämän saavutuksiin myös Kiinan vaikutusyrityksiin ja kauppapolitiikkaan reagoinnin.

– Hän on osannut herätellä myös muuta maailmaa tähän todellisuuteen.