– Junayhteyksiä on taloudellisesti järkevintä nopeuttaa nykyisiä ratoja parantamalla, uskoo Päivi Räsänen
14.11.2020 klo 11:36 Politiikka Merja Eräpolku
KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen matkustaa itse junalla aina, kun se on mahdollista. Hän uskoo raideliikenteen kasvuun tulevaisuudessa.
Liikennepolitiikan kuumiksi kysymyksiksi ovat nousseet kaavaillut uudet miljardiluokan kustannuksia aiheuttavat ratahankkeet lentokentältä Tampereelle ja Itärata.
– Ratahankkeiden perustuttava tietoon ja yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen, Päivi Räsänen korostaa.
– Suomen rataverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä raideliikenne on tulevaisuuden kasvava toimiala, totesi kansanedustaja Päivi Räsänen poliittisessa katsauksessaan KD:n Hämeen piirin syyskokouksessa Lahdessa 14. marraskuuta.
Korona-aika on vähentänyt rajusti myös junamatkustusta, mutta Räsäsen mukaan on oletettavaa, että aiempi myönteinen kasvu-ura saavutetaan pian epidemian väistyttyä rokotteiden avulla.
– Junaliikenteen kasvu edellyttää ennen kaikkea jo olemassa olevan rataverkon kunnon ja välityskyvyn parantamista sekä infrainvestointeja. Kyse on arjen sujuvuudesta, teollisuuden kilpailukyvystä, liikenteen turvallisuuden parantamisesta ja päästöjen vähentämisestä.
Taloustutkimuksen kesällä tekemässä selvityksessä arvioitiin, että sekä matka-aikojen säästön että kustannusten kannalta nykyisen pääradan kunnostus ja välityskapasiteetin lisäys olisivat edullisempia kuin täysin uusi raidelinja Tampereen ja Helsingin välillä.
– Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon kulkeva päärata on Suomen rautatieverkon selkäranka, ja sen varrella asuu yli puolet suomalaisista. Pääradan kunnostus koskisi suurempaa matkustajajoukkoa ja säästäisi enemmän rahaa, Räsänen muistutti.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee Itärata-linjausta lähipäivinä. Väyläviraston Itärataselvityksessä on todettu, että nykyisten ratojen kehittäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Samaan aikaan käydään kuitenkin poliittista kampanjaa uuden ratalinjan rakentamiseksi Porvoon ja Kouvolan välille.
Nykyisessä rataverkossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
– Junayhteyksiä on taloudellisesti järkevintä nopeuttaa nykyisiä ratoja parantamalla, ei rakentamalla täysin uutta ratalinjaa Helsingistä itään. Uudella miljardiluokan oikoradalla tavoitellaan matka-aikojen nopeutumista, mutta vastaavat aikasäästöt saataisiin aikaan myös nykyisten ratojen välityskykyä parantamalla.
Väyläviraston selvityksestä ilmenee, että Lahti-Heinola-Mikkeli rata olisi uusista itäisistä yhteyksistä kokonaistaloudellisesti edullisin ja matka-aikaa eniten lyhentävä Helsingistä Kuopioon.
– Myös Lahden seudun elinvoiman kannalta nykyisten ratayhteyksien kehittäminen olisi tärkeää. Tuhannet alueen asukkaat pendelöivät pääkaupunkiseudulle. Heidän kulkuyhteytensä heikkenisivät, mikäli merkittävä osa raideliikennettä siirtyisi kiertämään Lahden kaukaa.
– Junaratojen kehittäminen faktoihin perustuen on Hämeen alueen raideyhteyksien tulevaisuuden ja laajemmin koko Suomen elinkeinoelämän ja talouden kannalta tärkeä asia. Rataverkon huono kunto ja pullonkaulat ovat merkittävin junaliikenteen kasvun este. Nykyisessä rataverkossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, Räsänen arvioi.