Etelä-Savon Kristillisdemokraattien puheenjohtajana jatkaa Jouni Koskela. Piirin mielestä työllisyyden kuntakokeilun toimeenpanon aikataulua tulisi harkita uudelleen.

KD:n Etelä-Savon piiri kokoontui 14. marraskuuta syyskokoukseen Mäntyharjulle. Kokouksessa vieraillut puoluevaltuuston puheenjohtaja Aki Ruotsala käsitteli puheenvuorossaan politiikan murrosta ja totesi, että identiteettipolitiikka on noussut jakopolitiikan rinnalle.

– Tässä uudessa tilanteessa henkilökohtaisesta on tullut poliittista, ja politiikka ymmärretään nykyisin yhä enemmän politiikassa toimivan yksilön, kuten puoluejohtajan persoonan kautta.

KD:n Etelä-Savon piirin puheenjohtajana vuonna 2021 jatkaa Jouni Koskela Savonlinnasta ja varapuheenjohtajana Liisa Ahonen Mikkelistä.

Piirihallituksen muut jäsenet ovat Helena Liukko Enonkoskelta, Paavo Ahonen ja Aila Asikainen Juvalta, Tuomo Malinen Mikkelistä, Antti Kivimäki ja Pirkko Peltoniemi Pieksämäeltä, Olavi Kietäväinen Puumalasta sekä Tapani Hannonen ja Esko Repo Savonlinnasta. Varajäseniä ovat Pirkko Kuikka Mikkelistä ja Rakel Klen Mäntyharjusta. Piirisihteerinä jatkaa Mirja Paajanen Mikkelistä.

KD:n Etelä-Savon piirin mielestä työllisyyden kuntakokeilun toimeenpanon aikataulua tulisi harkita uudelleen.

– Kuntakokeilun toteutus vaatii runsaasti kuntien panostusta. Koronan takia kuntien mahdollisuudet riittävään rahalliseen panostamiseen ovat kuitenkin rajalliset. Kuntakokeilun onnistuminen vaatii hyvän ja perusteellisen ennakkovalmistelun tasapuoliseen lopputulokseen pääsemiseksi. Aikalisän ottaminen saattaisi auttaa asiassa, piirikokouksen kannanotossa todetaan.

– Teknologiateollisuuden omien arvioiden mukaan on vaarana, että Suomeen on syntymässä uusi työttömien joukko samalla kun kokeilujen aloitusajankohdat olisivat 1.1.2021 ja 1.3.2021. Mikäli tehtävät siirtyvät kuntiin hetkellä, jolloin asiakkaiden määrä räjähtää käsiin, on vaarana että koronan ohella työllisyyden kuntakokeilun jäljiltä syntyy uusi työttömien sukupolvi, joka ei saa yhdenvertaisia työllisyyspalveluita, kannanotossa perusteltiin.

Syyskokouksen toisessa kannanotossa peräänkuulutettiin tasa-arvoa myös tavallisille.

– Julkisuudessa ei voi olla huomaamatta vaatimuksia siitä, että eri vähemmistöryhmien etuja pitää parantaa tasa-arvon nimissä. Keskusteluissa ei kuitenkaan yksilöidä esimerkein tilanteita, joissa tämä epätasa-arvo esiintyisi. Syylliseksi kuitenkin löytyy helposti perinteisiä, ehkä kristillisiäkin arvoja kunnioittava keski-ikäinen mies tai nainen ilman mitään dataa tai perusteita.
Tällainen tiedotus loukkaa yksittäisiä henkilöitä, heidän ihmisarvoaan ja lain edessäkin oletusta lähtökohtaisesta syyttömyydestä.

– Tavallisen keskivertosuomalaisen arvo ja arvostus on myös turvattava ja karsittava oksat syyllistävältä viestinnältä – arvostus kuuluu kaikille, myös tavallisille.