Bidenin tärkein tehtävä on kansakunnan yhdistäminen

17.11.2020 klo 11:28 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toivoo, että Trump viestittäisi omille kannattajilleen, että valta on nyt vaihtumassa. Trumpin ei kannattaisi Essayah’n mielestä tärvellä omaa perintöään, johon kuuluu selkeitä ansioita.

Demokraattien Joe Bidenistä tuli Yhdysvaltain presidentinvaalien vaalivoittaja lähes neljän prosenttiyksikön ja noin viiden miljoonan äänen erolla.

Biden sai vaaleissa 306 ja Donald Trump 232 valitsijaa. Voittoon vaaditaan vähintään 270 valitsijaa.

Tulos oli lopulta selkeä voitto Bidenille.

– Siinä mielessä on hyvä, että normaalit siirtymäajan prosessit pääsevät nyt liikkeelle, ja uusi presidentti voi aloittaa tehtävissään, joista tärkein on nyt kansakunnan yhdistäminen, Essayah sanoo.

Yhdysvalloissa on vahva demokraattinen järjestelmä ja siksi vaalitulosta pitäisi hänen mukaansa kunnioittaa. Vaalituloksen kiistäminen on poikkeuksellista ja Essayah näkee siinä Trumpin persoonasta nousevaa suhtautumistapaa. Yhden kauden presidenttejä on Yhdysvalloissa ollut aiemminkin, joten se ei pitäisi olla kynnyskysymys.

Bidenin presidenttiys alkaa haastavassa tilanteessa, sillä senaatti on republikaanivetoinen eikä poliittinen liikkumatila ole kovin suuri.

Hän muistuttaa vuoden 2000 vaalien erikoisesta tilanteesta: Demokraattien Al Gore hävisi niukkaakin niukemmin George W. Bushille, mikä myös laukaisi liikkeelle salaliittoteoriat. Tilanne tasoittui kuitenkin nopeasti.

Hän toivoo, että Trump viestittäisi omille kannattajilleen, että hallinto on nyt vaihtumassa. Trumpin ei kannattaisi Essayah’n mielestä tärvellä omaa perintöään, johon kuuluu selkeitä ansioita.

Hän arvioi Trumpin kautta siten, että tämän saavutukset ulkopolitiikassa, esimerkiksi Lähi-idän rauhanprosessissa ovat historiallisia. Hän pitää merkittävänä sitä, että lähentymistä on saatu aikaan Israelin ja alueen pienempien arabivaltioiden kanssa, joka voi olla alku tilanteen paranemiseksi laajemminkin.

Yhdysvaltojen suurlähetystön asemointi Jerusalemiin on Essayah’n mukaan yksi Trumpin ehdottomista saavutuksista. Biden on jo ilmaissut, ettei aio pyörtää tätä päätöstä.

Essayah lukee Trumpin saavutuksiin myös reagoinnin Kiinan vaikutusyrityksiin ja kauppapolitiikkaan.

– Hän on osannut herätellä myös muuta maailmaa tähän todellisuuteen.

Bidenin presidenttiys sen sijaan alkaa haastavassa tilanteessa, sillä senaatti on republikaanivetoinen eikä poliittinen liikkumatila ole kovin suuri.

– Häntä auttaa, että hän on ollut niin pitkään senaattori ja varapresidentti. Hän tuntee Valkoisen talon ja sen toimintatavat ja osaa lähestyä avainpelaajia, Essayah arvioi.

Yhdysvallat palaa todennäköisesti kansainvälisiin pöytiin, mutta myös Biden on Essayah’n mukaan protektionistinen poliitikko, vaikka hänellä onkin kiinteämpi suhde Eurooppaan ja monenkeskiseen yhteistyöhön.

Koronapandemia on herätellyt Yhdysvallat terveydenhuollon ongelmiin. Hoito on hyvin pitkälti kiinni vakuutuksista ja varallisuudesta. Myös koronaan sairastuvuudessa ja siitä selviytymisessä näkyvät yhteiskuntaluokkien väliset erot. Tähän Biden on kiinnittämässä erityistä huomiota.

Suomen ja Yhdysvaltain suhteisiin vallan vaihtumisella ei ole Essayah’n mukaan suurempaa merkitystä.

Hän on hämmentynyt esimerkiksi kristillisdemokraattien niputtamisesta Trumpin vankkumattomiksi kannattajiksi, joka tuli esiin muun muassa Lapin kansan kolumnissa.

Kolumnin mukaan kristillisdemokraatit olisivat ottaneet kantaa nimenomaan Trumpin puolesta. Edes Essayah itse ei osaa nimetä sitä, ketkä hänen joukoistaan olisivat ottaneet asiaan kantaa.

Hänen mukaansa kristillisdemokraateissa on tarkasteltu vaalitapahtumaa objektiivisesti.

– Tämä on nurinkurinen keskustelu. Se on tämän ajan identiteettipolitiikan tulosta, että täytyy löytää puolensa. Jäsenistössä löytyy kannatusta sekä Bidenille ja Trumpille ja osalla kyse on sympatioista. Tärkeämpää on yrittää ymmärtää, ei olla puolesta tai vastaan, Essayah sanoo.

Edit. 17.11.2020, klo 11:58: Alunperin arikkelissa mainittiin, että kongressi olisi republikaanivetoinen, mutta tosiasiassa ainoastaan senaatin enemmistö säilynee republikaaneilla. Lopputulos jää siltä osin Georgian osavaltiossa pidettävien uusintavaalien varaan.

Ylös