Hallituksen ensi vuoden budjettia koskevassa esityksessä alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin.

Ehdotettu veronkorotus kasvattaisi alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoi eduskunnassa, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hallituksen linjoilla esityksen suhteen.

Hän muistutti, että alkoholipolitiikka on aina myös kansanterveyttä: Alkoholiveromuutoksilla  pystytään ainoastaan pieniltä osin kattamaan verotuloilla kuluja, jotka aiheutuvat niin sosiaalitoimeen, poliisiin, pelastukseen, terveydenhuoltopuolelle. Puhumattakaan inhimillisistä tragedioista, joita alkoholin liikakäyttö aiheuttaa.

– Alkoholin kohdalla ainoastaan saatavuus ja hinta ovat niitä tekijöitä, joilla on vuosien varrella havaittu olevan merkitystä alkoholinkulutukseen.

– Alkoholin kohdalla ainoastaan saatavuus ja hinta ovat niitä tekijöitä, joilla on vuosien varrella havaittu olevan merkitystä alkoholinkulutukseen. Valistuksesta me olemme aina täällä puhuneet ja toivoneet, että silläkin olisi jotakin merkitystä, mutta kyllä tilastot näyttävät sen, että saatavuus ja hinta ovat niitä tekijöitä, Essayah sanoi.

Hän piti järkevänä, että alkoholiverotuksessa painotus olisi sellainen, että miedomman kuluttaminen olisi järkevämpää ja taloudellisesti edullisempaa kuluttajalle, mutta veromuutoksessa ei ole kuitenkaan haluttu lähteä eri juomaryhmien välisiä eroja muuttamaan.

Ravintolamyynnin ja vähittäiskaupan osalta veromuutosten tulisi Essayah’n mukaan olla aina sentyyppisiä, että ne eivät ainakaan kasvattaisi veroeroa liian suureksi ja sitä kautta hintaeroa liian suureksi.

– Tietysti me joudumme vielä Suomessa sitten seuraamaan sitäkin, mikä on näitten meidän naapurimaittemme verotaso ja millä tavalla se voi vaikuttaa sitten matkustajamyyntiin.

Hallituksen esityksessä veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin juomaryhmiin pääosin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin.

Viinin veronkorotus olisi lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Oluen valmisteveroa korotettaisiin 4,2 prosenttia, mietojen käymisteitse valmistettujen juomien, kuten siiderin, valmisteveroa 3,7 prosenttia, viinin valmisteveroa 6,0 prosenttia, välituotteiden valmisteveroa keskimäärin 4,6 prosenttia ja etyylialkoholi-veroluokan valmisteveroa 3,2 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus olisi noin 5 prosenttia.

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin runsas 2 prosenttia.