Kristillisdemokraattien kansanedustajat Päivi Räsänen ja Peter Östman peräänkuuttivat keskustelua siitä, että valtion nettolainanotto on tänä vuonna lähes 20 miljardin euron suuruinen.

Räsäsen mukaan hallitukselta tarvittaisiin valoa myös siihen, miten näistä veloista aikanaan selviydytään.

– Se myös loisi osaltaan luottamusta talouteen ja siihen, että vaikean epidemiatilanteen jälkeen taloutemme on kestävällä uralla.

– Siksi ennen muuta odotamme hallitukselta ratkaisuja ja päätöksiä sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, joilla yritysten kilpailukykyä voitaisiin kestävällä tavalla vahvistaa ja myös työn vastaanottamisen kannustimia lisätä, Räsänen kertasi valtion lisätalousarviokeskustelussa eduskunnassa.

Lisätalousarvio on jo sarjassaan seitsemäs tänä vuonna

Lisätalousarvio on jo sarjassaan seitsemäs tänä vuonna.

Peter Östman muistutti, että Suomen velkaantumisaste hipoo nyt jo 70:tä prosenttia ja saattaa koronalainojen myötä ja kriisin pitkittyessä nousta jopa yli 80 prosenttiin. Jotkut ovat jopa laskeneet, että se voi pahimmillaan nousta 85 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Haluan muistuttaa, että taloushistoriassa valtioiden maksukyvyn rajana on pidetty 90 prosentin velkaantumisastetta, Suomen kokoisille valtioille, Östman sanoi.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi velkasuhteen vakauttamisen tämän vuosikymmenen aikana. Vaikka se ei Östman mukaan vielä poista julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta, tavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä toimia.

Valtiovarainministeriö on itse arvioinut tavoitteen edellyttävän 5 miljardin euron sopeutusta.

– Sopeutus tilanteessa, jossa ikäsidonnaiset eläke-, hoiva- ja hoitomenot kasvavat jatkuvasti, on vaikeaa. Haluaisin kysyä: mitkä ovat valtiovarainministerin ja hallituksen ajatukset tulevista sopeutustoimista, vai oletteko te vielä ehtineet miettiä niitä, ja jos olette, onko hallituksen sisällä yhteinen tilannekuva taloushaasteista, Östman pohti.