– Ovatko miesten asiat unohtuneet hallituksen intersektionaaliseen feminismiin perustuvassa tasa-arvoajattelussa ja toimissa, Antero Laukkanen kysyy
19.11.2020 klo 17:06 Eduskunta Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti eduskunnan kyselytunnilla siitä, ovatko miehet, ja erityisesti pojat, unohtuneet tasa-arvokeskustelussa.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen muistuttaa kansainvälisenä miesten päivänä poikien ja miesten saamasta tuesta. Nuoret miehet syrjäytyvät helpommin ja miehet sairastavat enemmän ja kuolevat naisia nuorempana.
Tänään on vietetty kansainvälistä miestenpäivää ja se näkyi myös eduskunnan torstaisella kyselytunnilla. Monet kansanedustajat olivat laittaneet rintaansa sinisen nauhan, joka on eturauhassyövän tunnus maailmalla.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti myös, ovatko miehet, ja erityisesti pojat, unohtuneet tasa-arvokeskustelussa.
Esimerkiksi THL:n mukaan miesten odotettavissa oleva elinikä on matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös sairastavuus, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät ovat naisilla ja miehillä erilaisia.
Nuorten miesten syrjäytyminen on niin ikään naisia yleisempää. Nuoret miehet jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle selvästi useammin kuin naiset.
Onko teillä tahtoa edistää myös poikien ja miesten etua, Laukkanen kysyi.
Myös poikien heikot oppimistulokset huolestuttavat suuresti, eikä niihin ole riittävästi puututtu. Sosiaalialan professori on todennut, että nuorten miesten syrjäytymisen syyt löytyvät usein kouluvuosista. Hänen mukaan ei ole mitään luonnollisia perusteluja sille, että koulumenestyksessä ja kouluttautumisessa on näin suuret sukupuolten väliset erot.
– Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, ovatko miesten asiat unohtuneet hallituksen intersektionaaliseen feminismiin perustuvassa tasa-arvoajattelussa ja toimissa? Onko teillä tahtoa edistää myös poikien ja miesten etua, Laukkanen kysyi.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan asia ei ole unohtunut, vaan koulutuksessa on keskeisiä tavoitteita, joita hallitus on asettanut, on koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen.
Hänen mukaansa ongelmana Suomessa on ollut sukupuolittuneet osaamiserot. Esimerkiksi lukutaidon osalta erot ovat OECD-maiden suurimpia.
Hallitus onkin myöntänyt rahaa ja resursseja lukutaidon edistämishankkeisiin.
– Itse pidän tärkeä, että jo varhaiskasvatuksesta lähtien luetaan ääneen kaikkia lasten kanssa ja myös kannustetaan poikia lukemaan.
Laukkanen muistutti niin ikään, että palvelujärjestelmien kehittämisessä tulisi entistä paremmin tunnistaa miesten avuntarve. Avun tulisi olla helposti löydettävissä ja matalalla kynnyksellä haettavissa esimerkiksi, kun puhutaan mielenterveyspalveluista.
– Tärkeää olisi myös tunnistaa erot naisten ja miesten avunhakemisessa. Miehet ovat perinteisesti hakeutuneet avun piiriin naisia huonommin.
– Nuorempi sukupolvi on toivottavasti tässä asiassa erilainen. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, miten palvelujärjestelmien kehittämisessä tunnistetaan sukupuoliin perustuvat erot avun tarjoamisen parantamiseksi, Laukkanen kysyi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan tällä vuosikymmennellä on tapahtunut muutos: Otamme entistä paremmin huomioon sen, millaisesta asiakkaasta on kysymys.
– Isompi kysymys on se, jatkammeko sosiaali-ja terveydenhuollossa sitä pitkää linjaa, että reagoidaan sitten, kun on tarvetta, jo pahasti korjattaviin ongelmiin vai pystymmekö ennakoimaan ja olemaan ennaltaehkäisevästi liikkeellä.