Päivi Räsänen KD-Livessä: ”Sekä lastensuojelusta että poliisilta tullut vakava viesti nuorten tilanteesta – emme saa joutua Ruotsin tielle”
19.11.2020 klo 19:48 Politiikka Kristiina Kunnas
– Liikkumisrajoituksia pitäisi voida kiristää - tarvitsemme viranomaiskeinoja. Mutta kaikkein tärkeintä olisi, että perheet, kodit ja vanhemmat voisivat nykyistä paremmin pitää huolta lapsista, ja että syrjäytymiskehitykseen voitaisiin puuttua, Päivi Räsänen pohti KD-Live -kyselytunnilla nuorisoväkivallan ja rikollisuuden kasvusta. (Kuvakaappaus lähetyksestä)
Kansanedustaja Päivi Räsänen sai jälleen vastattavakseen laajan kysymysjoukon KD-Live -kyselytunnilla. Aiheita oli nuorisoväkivallasta miesten eturauhassyöpäseulontoihin ja ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä aina lapsilisien maksatusiän nostoon asti – Nato-jäsenyyttä unohtamatta.
Kansainvälisen miestenpäivän kunniaksi Päivi Räsänen aloitti Facebookin KD-Live -kyselytunnin kertomalla, että Kristillisdemokraatit pyrkii vahvasti edistämään miesten eturauhassyövän seulontoja. Yleisimpään syöpään eli eturauhassyöpään kuolee noin 900 miestä vuosittain, mutta miehiä ei seulota. Sen sijaan naisten rintasyövät ja kohdunkaulansyövät pyritään löytämään seulonnoin.
– Totta kai tämä lisäisi kustannuksia, mutta toisi myös merkittävää säästöä – erityisesti inhimillisellä puolella, Räsänen muistutti.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen oli torstain KD-Liven vastaajavuorossa. Puoluesihteeri Asmo Maanselkä tuottaa ja moderoi kyselytunnit aina joka toisena torstaina, eduskunnan kyselytunnin jälkeen iltaviideltä.
Pääkaupunkiseudulla havahduttiin huomaamaan merkittävä nuorisoväkivallan kasvu tänä syksynä.
– Nyt poliisi on kertonut hätähuudon. Helsingissä on väkivaltainen jengi, joka tekee ryöstöjä. Näissä rikoksissa on ollut mukana vasta 10-vuotiaitakin. Myös kouluväkivalta on lisääntynyt.
Räsänen pohti, että jengiytymisessä on takana monenlaisia syitä.
– Jo varhaislapsuudesta alkanutta syrjäytymistä. Kun maahanmuuttajien osuus on yliedustettuna, kertoo se maahanmuuttopolitiikan ja kotoutumisen epäonnistumisesta, Räsänen huomautti.
Hän muistutti uudesta ilmiöstä.
– Näissä jengeissä käytetään hyväksi rikosoikeudellisen vastuun 15 vuoden ikärajaa. Kun nuoret tietävät, ettei 14-vuotiaille tule seuraamuksia, heidät houkutellaan tekijöiksi.
Vakavassakaan rikoksessa poliisi ei voi pitää alle 15-vuotiasta kiinniotettuna kuulusteluja varten kuin korkeintaan yhden vuorokauden.
– Kun lastensuojelulakia on höllennetty, ei lapsiin kohdistuvia liikkumisrajoituksia voida enää käyttää kuten aiemmin.
Räsänen totesi kyselytunnilla, että niin lastensuojelun työntekijöiden kuin poliisinkin puolelta on kuulunut hyvin vahvoja viestejä, että tarvittaisiin sellaisia keinoja, joiden avulla rikoskierre voitaisiin katkaista.
Kun nuorella ei ole liikkumisrajoitusta, on hänellä mahdollisuus solahtaa takaisin jengiin heti kiinnioton jälkeen.
– Monessa muussa Euroopan maassa rikosoikeudellinen ikäraja on Suomea matalampi.
– Liikkumisrajoituksia pitäisi voida kiristää – tarvitsemme viranomaiskeinoja. Mutta kaikkein tärkeintä olisi, että perheet, kodit ja vanhemmat voisivat nykyistä paremmin pitää huolta lapsista, ja että syrjäytymiskehitykseen voitaisiin puuttua, Räsänen pohti.
Hän kertoi Islannissa kehitetystä mallista, jolla nuorten häiriökäyttäytymiseen saatiin muutos.
– Siellä kysyttiin äidiltä ja isältä, tietävätkö nämä missä heidän lapsensa viettää aikaa.
– Kun aikuiset ja vanhemmat saatiin mukaan, löytyi myös sellaista yhteisöllisyyttä, jossa alettiin tehdä asioita yhdessä.
Räsänen antoi varoituksen.
– Meidän on tehtävä kaikkemme, ettemme ole kohta samalla tiellä Ruotsin kanssa. Se on vakava esimerkki meille!
Räsänen vastaili omaishoidosta Facebookin KD-Live -kyselytunnin seuraajille pitkään. Hänen mukaansa sitä pitäisi kehittää enemmän kotihoidon kuin laitoshoidon suuntaan.
– Omaishoitajat ovat jääneet koronan aikaan yksin, kun intervallihoitoa ei ole ja päivätoiminnat ovat katkolla.
– Hoivataakka on kasvanut, ja usein itsekin iäkkäät omaishoitajat ovat hyvin yksin.
Räsänen, joka itse kuuluu omaishoidon tukiryhmään eduskunnassa, muistutti kotiin tuotavien palvelujen tärkeydestä.
– Omaishoitajan vapaapäiväjärjestelmää pitäisi uudistaa siihen suuntaan, että olisi erilaisia vaihtoehtoja. Kotiin voisi tulla hoitaja apuu tai omaishoitaja ja hoidettava voisivat mennä yhdessä vaikkapa leirikeskukseen, jossa olisi kummallekin hyvää ohjelmaa.
– Tämä ei korvaa varsinaista vapaata, mutta voisi olla omaishoitajan työhön kaivattavaa täydennystä.
KD-Livessä ehdittiin keskustella myös vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen korjaamisesta.
Suurin ongelma on se, mistä saadaan kaikki 4 000 uutta hoitajaa, jotka tarvitaan vuoteen 2023 mennessä.
– Samalla on oltava tarkkana, ettei heikennetä kotisairaanhoitoa ja omaishoidon tukipalveluja, Räsänen muistutti.
– Suurin ongelma on se, mistä saadaan kaikki 4 000 uutta hoitajaa, jotka tarvitaan vuoteen 2023 mennessä.
– Sitä ei saa kotihoidosta ottaa, Räsänen huomautti.
Hän kertoi miten tärkeää kotisaattohoito on monelle parantumatonta sairautta sairastavalle.
– Saattohoidon ja oireita lievittävän hoidon mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan. Jos muut oireiden lievitysmenetelmät eivät riitä, on mahdollisuus saattohoidossa käyttää sedaatiota, eli nukuttaa potilas kipujen lievittämiseksi.
Räsäseltä kysyttiin hänen kantaansa eutanasiaan.
– Kivunhoidon lääkärit ovat vakuuttaneet, että keinoja on olemassa, eikä eutanasiaa ei tarvita.
– En kannata eutanasiaa, eivätkä kristillisdemokraatit kannata. On muita keinoja auttaa potilasta ja lievittää hänen oireitaan niin, ettei häntä tarvitse surmata, Räsänen huomautti.
– Mutta jotta meillä kaikki saattohoitoa ja palliatiivistä hoitoa tarvitsevat saisivat sen avun oikea-aikaisesti, pitäisi saada saattohoitolaki nopeasti voimaan.
Räsänen kertoi tehneensä asiasta aloitteen.
– Tässä tarvitaan niin koulutusta, laki ja resurssitkin.
Soteuudistus nousi keskusteluun. Räsänen vahvisti vaativansa, että oikeus lähipalveluihin säilyy.
– Iäkkäällä puolisolla pitää olla vierailumahdollisuus. Ikäihmistä ei pidä heitellä maakunnan laidalta toiselle sen mukaan, missä on vapaa vuodepaikka.
Kristillisdemokraatit ajaa lapsilisien maksatusiän nostoa 18-vuotiaaksi.
– Se helpottaisi merkittävällä tavalla teini-ikäisten lasten perheitä. Ovathan kulutkin usein korkeimmillaan juuri tuossa iässä, Räsänen huomautti.
Räsäseltä kysyttiin myös asunnottomuudesta, kotitalousvähennyksiin kohdistuneista leikkauksista, aborttien siirtymisestä mahdollisesti terveyskeskuksissa suoritettaviksi ja omantunnonvapaudesta.
Yliopisto-opiskelijoiden ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä Räsäsellä oli paljon kerrottavaa. Jo perusoikeuksien kannalta ongelmallista on automaattijäsenyys ylioppilaskunnassa. Kenenkään ei nimittäin ole pakko kuulua mihinkään yhdistykseen.
– Sekin perustelu on poistumassa, että ylioppilaskuntaan pitäisi kuulua terveydenhuollon vuoksi.
– Olemme tästä jo tehneet kirjallisen kysymyksen, mutta oikeusministerin vastauksen jälkeen siitä ei kuitenkaan ole kuulunut mitään. Haluamme nyt hoputtaa hallitusta.
– Ylioppilaskunnissa pitäisi keskittyä opiskelijoiden etujen ajamiseen, ei sellaiseen politikointiin, joka ei niille lainkaan kuulu, Räsänen muistutti.
Yllättäen keskustelun lopuksi tuli vielä kysymys, milloin Suomi liittyy Natoon.
– Saimme juuri ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Se on nyt valiokuntakäsittelyssä, ja eduskunnassa käytiin jo lähetekeskustelu.
– Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa, mutta Kristillisdemokraatit on jopa puoluekokouksessaan äänestänyt, että emme aja Natoon liittymistä.
Jälkikäteen olen ajatellut, että Suomen olisi pitänyt hyvissä ajoin liittyä Naton jäseneksi.
Räsänen kertoi oman kantansa muotoutumisesta.
– Jälkikäteen olen ajatellut, että Suomen olisi pitänyt hyvissä ajoin liittyä Naton jäseneksi. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin sen laatuinen, että voimakasta rivistä irrottautumista ei pidä tehdä, hän muotoili.
– Tasavallan presidentillä on tässä asiassa erittäin suuri valta. Mikäli hän alkaisi toisenlaista signaalia antaa suhteesta Natoon, alkaisi kansalaismielipidekin muuttua, Räsänen totesi.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyy monia herkkiä kysymyksiä juuri nyt.
– On pakko tunnustaa lähialueiden turvallisuuteen liittyvät epävakaudet, kuten Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimin valtaus. Valkovenäjän kriisi jatkuu, ja sitä kehitystä kannattaa hyvin tarkasti seurata.
– Turkin reagointi huolettaa, se jatkuvasti etääntyy eurooppalaisista arvoista. Vuoristo-Karabahin kriisissä Turkki on ollut hämmentämässä, ja hyvin aktiivisesti toiminut Armeniaa vastaan.
– Ja Lähi-idän tilannekin on edelleen kuuma kysymys, Räsänen jatkoi.
Räsänen kehotti olemaan lähtemättä mukaan koronarokotuksiin liittyviin pelkoihin ja salaliittoteorioihin.
Räsänen kehotti olemaan lähtemättä mukaan koronarokotuksiin liittyviin pelkoihin ja salaliittoteorioihin.
– Jotkut miettivät työnnetäänkö meihin mikrosiruja, sterilisoivatko rokotteet niiden saajat ja muuttuuko geeniperimämme.
– Suosittelisin olemaan erittäin varovainen tällaisten puheiden kuuntelemisessa. Nämä ovat aivan perusteettomia ja rokotepelkoja lietsovia ajatuksia, Räsänen varoitti.
Räsänen arveli, että ensi kesään mennessä jonkinmoinen osa suomalaisista on jo rokotettu.
– Rokotusjärjestämisessä terveydenhuollon henkilöstö, ikäihmiset ja riskiryhmissä olevat ovat etusijalla. Näin terveydenhuollon kantokykyä pystytään turvaamaan.
Hänen mukaansa on kuitenkin suuri riski, että koronatilanne menee vielä paljon nykyistä huonompaan suuntaan.
– Suomessa näyttää olevan Euroopan parhaita tilanteita. Siitä pitää antaa kiitosta suomalaisille ja eduskunnan ja hallituksen yhteistyölle, Räsänen sanoi.
– Suomalainen luonteenlaatu auttaa tässä, sillä etäisyyden pitäminen on meille luontevaa. Osaamme olla myös yksikseen ja erikseen.
KD-Live -kyselytunti joka toinen torstai – jälleen 3. joulukuuta klo 17 Facebookissa
Puoluesihteeri Asmo Maanselkä tuottaa KD-Live -kyselytunnit ja vastaajina ovat Kristillisdemokraattien kansanedustajat. Kyselytunnit lähetetään KD:n Facebook-sivulla joka toinen torstai. Seuraava suora kyselytunti on torstaina 3. joulukuuta klo 17.