– Hallituksen olisi pitänyt vaatia EU-jäsenmaksuihinsa merkittävää alennusta neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo.

Hallituksen hyväksymän neuvottelutuloksen mukaisesti Suomen nettomaksu EU:lle kasvaa alkavalla rahoituskaudella noin 85 miljoonaa euroa vuodessa, viime rahoituskauteen verrattuna.

KD eduskuntaryhmä ei hyväksy nettomaksun kasvua, vaan olisi neuvotteluissa vaatinut jäsenmaksualennusta. Suomen olisi pitänyt KD-ryhmän mielestä myös jättäytyä EU:n elpymisrahaston ulkopuolelle.

– Suomi saa uudesta elpymisvälineestä noin 3 miljardia euroa ja joutuu maksamana siitä yli 6 miljardia. Vuositasolla osallistuminen EU:n elpymispakettiin lisää suomalaisten veronmaksajien taakkaa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2028-2058, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertasi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia koskevassa infossa.

– Tämä ei ole kuvitelma jäsenmaksualennuksesta

Kristillisdemokraattien ensi vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissa on huomioitu nettomaksun kasvu, noin 85 miljoonaa euroa.

– Tämä ei ole kuvitelma jäsenmaksualennuksesta, vaan se koostuu siitä, minkä verran elpymisrahaston ja jäsenmaksujen myötä Suomen nettomaksuosuus kasvaa, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo.

Vaihtoehtobudjetissa mainitaan, että Suomen valtio saa tällä hetkellä nollakorkoista lainaa markkinoilta ja Suomi voisi rahoittaa sen ilman EU:ta. Tällöin Suomen ei myöskään tarvitsisi ottaa huomioon EU:n ehtoja siihen, mihin elvytysrahaa saa käyttää.

Budjetti-infossa Essayah arvosteli kovin sanoin EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja  elpymisrahaston ”niittamista” yhteen.

– Kysymys on kokonaisuudesta. Kun erillinen elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys käsiteltiin yhdessä, EU:n budjetti lähti paisumaan, ja sinne tuli uusia rahoituskohteita. Näiden asioiden pitäminen erillään selkiyttäisi EU-budjettia, hän arvioi.