Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän työllisyyspaketissa esitetyillä keinoilla voidaan saavuttaa jopa 100 000 lisätyöllistä lähivuosien aikana. – Hallitus on päätöksillään päinvastoin heikentänyt työllisyyttä, arvosteli Sari Essayah KD:n vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

Kristillisdemokraatit on pitänyt koko kuluvan vuoden ajan esillä tarvetta pikaisiin työllisyystoimiin. Jo ennen koronakriisiä helmikuussa Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä huomautti, miten tärkeää olisi saada työllisyystoimet käyntiin.

Tuolloin päätöksiä lykättiin kesään vaikean työmarkkinatilanteen takia. Kesällä asiassa ei tapahtunut mitään, syksyllä KD-ryhmä odotti työllisyystoimia budjettiriihestä ja oli mukana välikysymyksessä.

– Hallitus on kuitenkin tyytynyt marginaaliseen puuhasteluun sekä asioiden lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen ja riitaisiin työmarkkinapöytiin.

– Hallituksen budjetin suurin puute oli työllisyystoimiin liittyvä. Siksi toimme oman työllisyyspakettimme vaihtoehtobudjetin oheen, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah perusteli KD:n vaihtoehdobudjetin esittelytilaisuudessa.

Tehokkaiden työllisyystoimien sijaan hallitus on päättänyt kiristää yritysten ja palkansaajien verotusta, leikata kotitalousvähennystä ja syventää kannustinloukkuja.

– Näillä päätöksillä hallitus on päinvastoin heikentänyt työllisyyttä, Essayah muistutti.

Tehokkaiden työllisyystoimien sijaan hallitus on päättänyt kiristää yritysten ja palkansaajien verotusta, leikata kotitalousvähennystä ja syventää kannustinloukkuja. Näillä päätöksillä hallitus on päinvastoin heikentänyt työllisyyttä.

Työllisyyden tukemiseksi tarvitaan KD:n mukaan laajasti erilaisia toimia, jotka vaikuttavat työllisyyteen niin työllistämiskynnystä madaltamalla, kysyntää kasvattamalla, kannustinloukkuja purkamalla ja vastaamalla työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen.

– Tällaisesta kattavasta valikoimasta on työllisyyspaketissamme kyse. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän työllisyyspaketissa esitetyillä keinoilla voidaan saavuttaa jopa 100 000 lisätyöllistä lähivuosien aikana, Essayah lupasi.

Hän totesi, että työllisyyttä voidaan nostaa myös uudistamalla sosiaaliturvaa.

– Nykyinen pirstaleinen ja monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työntekoon. Päinvastoin. Nykyinen järjestelmä on täynnä kannustinloukkuja. KD esittää, että sosiaaliturvaa uudistetaan niin, että nykyisten tukimuotojen sijaan otetaan käyttöön yksi yleistuki.

– Sekavasta tukiviidakosta on päästävä selkeään ja yksinkertaiseen yhden tuen järjestelmään. Kannustinloukkuja purkaa myös esittämämme päivähoitomaksujen poistaminen sisaruksilta.

Työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu on KD:n mielestä siirettävä kunnille.

– Näin luodaan tilanne, missä järjestämisvastuussa olevalla kunnalla on vahva kannustin parantaa työllisyyttä. Samalla uudistetaan palveluihin ja etuuksiin liittyvät rahoitusvastuut.

Kuntatasolla voidaan tunnistaa paremmin paikallisten yritysten työvoimatarpeet ja tarjota nykyistä paremmin henkilökohtaisia palveluita työnhakijoille. Samalla tehostetaan prosesseja, automatisoidaan työssäoloehtoa ja porrastetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työttömyyden alkuvaiheessa päivärahan tulee olla suurempi kuin loppuvaiheessa.

– Tämä kannustaisi hakemaan uutta työtä aktiivisemmin. Ansiosidonnainen työttömyysturva pitää antaa julkisesta työttömyyskassasta kaikille, jotka täyttävät työssäoloehdon.

Paikallisen sopimisen edistäminen on KD:n työllisyyspaketin nopeimmin vaikuttava ja kiireellisin työllisyyshanke. Lisää työpaikkoja syntyy, mikäli jäykät työmarkkinat saadaan joustavammiksi. Suomessa on noin 50 000 järjestäytymätöntä yritystä.

– Nämä pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa syntyy uutta kasvua ja uusia työpaikkoja.

– Työpaikkoja syntyisi vielä enemmän, jos työehdoista voitaisiin sopia joustavammin. Paikallisen sopimisen edistäminen lisäisi Suomen Yrittäjien arvion mukaan jopa 15 000 työpaikkaa. Suomi ei pärjää alati muuttuvassa eurooppalaisessa toimintaympäristössä ilman työelämän rakenteiden muutosta. Paikallisen sopimisen helpottaminen on yksi niistä, Essayah huomautti.

Raskas byrokratia ja lukuisat velvoitteet ovat todellisia esteitä yrittäjyydelle.

– Viron mallin mukainen yrittäjätili on KD:n lanseeraama uusi idea, jolla puretaan juuri näitä esteitä.

Yrittäjätilin avulla työtön voisi myydä työpanostaan ja yhteiskunnan tarjoama palvelu hoitaisi byrokratian. Uusi järjestelmä lisäisi työllisyyttä ja vähentäisi harmaata taloutta.

Yrittäjätilin avulla työtön voisi myydä työpanostaan ja yhteiskunnan tarjoama palvelu hoitaisi byrokratian. Uusi järjestelmä lisäisi työllisyyttä ja vähentäisi harmaata taloutta. Reaaliaikatalouden tavoitteena on edelleen nopeuttaa asiakirjojen liikkumista eri toimijoiden välillä ja saada yksityisen ja julkisen sektorin järjestelmät pelaamaan saumattomasti yhteen. Tiedon käsittely ja välittyminen taholta toiselle tapahtuisi automaattisesti. Reaaliaikatalouden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

– Alv-alarajan nostolla pyritään myös madaltamaan kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseltä ja kannustetaan pienyrittäjiä kasvattamaan yritystään, Essayah muistutti.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan yrityksille annettu palkkatuki ja oppisopimuskoulutus vaikuttavat kustannustehokkaimmilta työllistämiskeinoilta.

Nuorten syrjäytyminen ja jääminen ilman koulutusta on yksi keskeisistä asioista työllisyyden nostamisessa. Meillä on suuri vaje monien eri käsityöalojen ammattilaisista. KD haluaa panostaa ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti oppisopimuskoulutukseen, jonka avulla voidaan saada tuhansia nuoria työelämään.

Nuorten syrjäytyminen ja jääminen ilman koulutusta on yksi keskeisistä asioista työllisyyden nostamisessa. Meillä on suuri vaje monien eri käsityöalojen ammattilaisista.

– KD haluaa panostaa ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti oppisopimuskoulutukseen, jonka avulla voidaan saada tuhansia nuoria työelämään. Ulkomaisten opiskelijoiden automaattinen työlupa Suomessa avaisi heille ovia työmarkkinoille. Se toisi maahamme lisää koulutettua työvoimaa, joka jo tuntee maan kulttuurin.

– Samalla panostaisimme pakollisiin suomen tai ruotsin kielen opintoihin englanninkielisissä tutkinnoissa, jotta työpaikan löytyminen ei jää kiinni puutteellisesta kotimaisen kielen taidosta.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa mukana olevat tuloverotuksen maltillinen keventäminen, kotitalousvähennyksen palauttaminen aiemmalle tasolle, polttoaineverotuksen keventäminen sekä energiaverojen korotuksen peruminen ovat työllisyyspakettimme toimia, joilla kohdennetusti keventäisimme verotusta ja pitäisimme yllä kansalaisten ostovoimaa.

Essayah arvosteli vielä hallitusta sen työllisyystoimien puutteesta ja ennusti sen tulevan huomattavan kalliiksi Suomelle.

– Hidastelu ja vastuunpako työllisyystoimien eteenpäin viemisessä tulee maallemme erittäin kalliiksi.

– Valtava velkaantuminen yhdistettynä velttoiluun työllisyystoimissa jättää seuraavalle hallitukselle valtavan likapyykin pestäväksi. Koronatilanteesta huolimatta työllisyystoimilla on todellinen kiire, Essayah sanoi.

KD:n 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman täydensi vielä työllisyyspakettiesittelyä lyhyellä puheenvuorollaan.

– Moni ala on riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Rakennusalalle ei löydy osaamista eikä tekijöitä Suomessa. Rappaus- ja maalausurakat ovat suurelta osin ulkomaisen työvoiman varassa.

– Tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen, joka poistaisi kannustinloukut, Östman muistutti.

– Samoin tarvitsemme oppisopimuskoulutuksen kunnianpalautuksen, hän sanoi.

KD:n vaihtoehtobudjetti ja työllisyyspaketti julkaistiin puolueista ensimmäisenä 25. marraskuuta 2020

Lue Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti ja työllisyyspaketti kokonaisuudessaan kotisivuilta kd.fi

tai lue työllisyyspaketti täältä ja vaihtoehtobudjetti täältä