”Kaikki kivet on nyt käännettävä työllisyyden parantamiseksi” – Sari Essayah vaatii kuntiin viisasta hankintastrategiaa
28.11.2020 klo 11:52 Politiikka Samuli Rissanen
Kuntien hankinnoissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa Essayah'n mielestä johtaa hankintakilpailun voittamiseen.
Kristillisdemokraattien puoluevaltuuston etäkokouksessa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah vaati suomalaisiin kuntiin hankintastrategiaa, jossa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua.
Essayah muistutti poliittisessa tilannekatsauksessa kuntien hankintojen merkityksestä alueen yrityksille ja elinvoimalle. Kuntien hankintojen kokonaisarvo on noin 18 miljardia euroa vuodessa.
– Kaikki kivet on nyt käännettävä työllisyyden parantamiseksi. Yksi keino on kuntien viisas hankintastrategia, Essayah sanoi.
– Valitettavasti isossa osassa Suomen kuntia ei ole minkäänlaista strategista linjausta siitä, mitä hankinnoilla halutaan edistää
Hän muistuttaa, että kuntien oma vastuu osaavasta hankintapolitiikasta on erittäin merkittävä.
– Valitettavasti isossa osassa Suomen kuntia ei ole minkäänlaista strategista linjausta siitä, mitä hankinnoilla halutaan edistää. Suurin osa kunnista tekee jokaisen hankinnan kohdalla erilaisia linjauksia, joissa valitettavan usein laatukriteerit tai oman alueen elinvoimasta huolehtiminen unohtuvat.
Hankinnoissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa Essayah’n mielestä johtaa hankintakilpailun voittamiseen.
– Suomen hankintalaki ja EU-alueen hankintadirektiivit säätelevät kaikkia julkisia hankintoja, ja niiden puitteissa on mahdollista varmistaa sekä lähiruuan suosiminen että pienten ja keskisuurten yritysten mukaan pääsy. Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti, hän muistuttaa.
Kristillisdemokraatit aikovatkin nostaa kuntavaaliteemoissaan kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja alueen yritysten menestymiseen.
– Kunnissa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankinnoista on myös tiedotettava avoimesti ja ajoissa, Essayah vaatii.
”Ei tukea pankkien kriisinratkaisurahaston aikaistetulle käyttöönotolle”
Essayah kertoi poliittisessa tilannekatsauksessa kristillisdemokraattien vastustavan hallituksen linjausta pankkiunionin kriisinratkaisurahasto aikaistetusta käyttöönotosta.
Alkuperäinen ajatus pankkien ja valtioiden välisen kohtalonyhteyden katkaisemisesta on hän mukaansa kannatettava, mutta ratkaisulla, jossa Euroopan valuuttamekanismista EVM:stä tehdään viime sijainen pankkisektorin tuki, vastuu valuu jälleen jäsenvaltioille siinä vaiheessa, kun yhteisestä talletussuojasta ja kriisinratkaisurahastosta loppuvat rahat.
Kristillisdemokraatit eivät hyväksy yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa sovitusta eli vuoden 2024 alusta, koska pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat edelleen suuresti.
Essayah muistuttaa, että monissa jäsenmaissa on myös pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Lisäksi korona -pandemia on tuonut tilanteeseen poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, jota ei ole riittävällä tavalla selvitetty.
Maailman taloudessa on hänen mukaansa tällä hetkellä merkittäviä riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono.
Suomen hallituksen kanta aikaistettuun siirtymiseen on myönteinen.
– Hallituksen intoa mennä mukaan järjestelyyn ei hidastanut edes se, että monien asiantuntijoiden mukaan valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen eikä EVM-sopimuksen muuttamisen vaikutuksia Suomen Kreikka-vakuusjärjestelyihin ole esityksessä tuotu esille, Essayah kritisoi.