Yhteisten tilaisuuksien alasajo on tarkoittanut, että lähes kaikki varattomille ja yksinäisille suunnatut joulunvietot jouduttiin perumaan. Ruokakasseja on kuitenkin jaettu entiseen tapaan eri puolilla maata ja ruoka-avun määrissä rikottiin ennätyksiä.

Koronatilanteen heikentyessä eri puolilla maata käytännössä kaikki tapahtumat on peruttu ja vapaaehtoispohjainen auttamistyö on pelkistynyt materiaalisen ruoka-avun jakamiseen.

Pelastusarmeijan kaltaiset toimijat raportoivat, että ruoka-avussa avunhakijoita on ollut edellisvuosia enemmän.

Luonnonvarakeskus arvioi kesällä, että Suomessa jaetaan vuosittain ainakin 16–20 miljoonaa kiloa ruokaa. Avuntarve on ollut kasvussa ympäri maata. Toisaalta Suomessa syntyy edelleen noin 450 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä.

– Ihmiset eivät saa jäädä pitkäaikaisesti hätäavuksi tarkoitetun ruoka-avun varaan.

Luken selvityksen mukaan puute rahasta ja resurssien jatkuvuudesta on merkittävin pullonkaula ruoka-avun järjestämisessä. Järjestöt tarvitsevat myös lisää vapaaehtoisia työntekijöitä.

Vaikuttava ruoka-aputyö toteutuu yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa ja pyrkii vahvistamaan ruoka-apua saavan hyvinvointia, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia samalla kun annetaan saajalle välttämätön ruokakassi tai ateria.

Ruoka-apu.fi -hankkeen projektipäällikkö Reetta Nick on huolissaan ruoka-aputyön tulevaisuudesta korona-ajan jälkeen.

–  Ruoka-aputyötä on viime vuosina kehitetty kohti monimuotoista hyvinvointityötä ja sen vaikuttavuudesta on jo paljon näyttöä. Riskinä on, että kun nyt koronan myötä on kohtaamiset, osallistaminen ja laajempi hyvinvointityö laitettu jäähylle ja keskitytty vain materiaaliseen ruoka-apuun, niin tämä toimintamalli jää nyt päälle. Tämä olisi paluu kaksi askelta taaksepäin.

– Ihmiset eivät saa jäädä pitkäaikaisesti hätäavuksi tarkoitetun ruoka-avun varaan. Köyhyys ei vähene vain ruoka-apua antamalla, vaikka hätäapuna se tärkeää onkin, Nick muistuttaa.