Vainoa kokee joka kahdeksas maailman kristitty. Kuluneen vuoden aikana vähemmistökristittyjä on syrjitty esimerkiksi jättämällä heidät korona-avun ulkopuolelle. Pandemian varjolla valtiot ovat tiukentaneet rajoituksiaan ja rikollisryhmät vahvistaneet valtaansa.

Vuoden 2021 World Watch List -raportista ilmenee, että koronapandemia on pahentanut syrjintää, epätasa-arvoista kohtelua ja vainoa, jonka kohteena on vähintään 340 miljoonaa kristittyä. Open Doors International -avustusjärjestö kokoaa vuosittain laajoihin kartoituksiin ja asiantuntijahaastatteluihin perustuvan WWL-raportin maista, joissa kristityt kohtaavat vaikeuksia uskonvakaumuksensa vuoksi. Vainon taso on tänä vuonna ensimmäistä kertaa äärimmäinen tai erittäin vakava kaikissa listauksen 50 kärkimaassa. 74 maassa vaino on vähintään vakavaa.

Koronavirusta on useissa maissa käytetty syynä vähemmistökristittyjen sortamiseen. Muun muassa Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa, Jemenissä ja Sudanissa kristityt on paikoitellen jätetty korona-avun ulkopuolelle.

Somaliassa Al Shabaab -islamistiryhmä on syyttänyt kristittyjä koronaviruksen tuomisesta ja levittämisestä maahan. Sri Lankassa poliisi on käyttänyt virusta tekosyynä tunkeutua kristittyjen koteihin urkkiakseen kirkon ja sen jäsenten toimintaa.

Vuoden 2021 raportissa esiin nousevat erityisesti Nigeriassa jatkuva väkivalta sekä Kiinan ja Intian valtiolliset valvontajärjestelmät kansalaisten “suojelemiseksi”. Raportin kärkipaikkaa jo kahdettakymmenettä vuotta pitävässä Pohjois-Koreassa päiväkotien ja koulujen päivittäinen oppitunti johtaja Kim Jong-unin suuruudesta pidennettiin puolesta tunnista puoleentoista.

Ihmisoikeusrikkomuksia viruksen varjolla

Pandemia on tuonut esiin ja pahentanut miljoonien kristittyjen sosiaalista, kulttuurista ja muuta rakenteellista haavoittuvuutta.

Kristittyjä syrjitään muun muassa työnhaussa ja ruoka-avun saamisessa. Maaseudulla asuvat kristityt jäivät ilman ruoka-apua etenkin monissa Aasian maissa. Asiasta päättivät monin paikoin hallituksen virkamiehet, mutta useammin kylien johtajat ja johtokomiteat. Jotkut raportoivat, että ruokakuponkeja revittiin tai heitettiin pois.

Esimerkiksi Kadunan kaupungin eteläosissa Nigeriassa useiden eri kylien perheet kertoivat saaneensa vain kuudesosan muslimiperheiden annoksista. Guinea-Bissaussa jotkut kristityt kertoivat, että poikkeustilan alkaessa musliminaapurit olivat “valittaneet” heistä hallitukselle.

– Valtauskonnon jättäneet Kristuksen seuraajat tietävät menettävänsä mahdollisesti kaiken tuen puolisoltaan, perheeltään, heimoltaan ja yhteisöltään, mutta myös paikallisilta ja kansallisilta viranomaisilta. Jos he menettävät tulonsa koronan vuoksi, he eivät saa hätäapua normaaleista lähteistä, Open Doors Finlandista todetaan.

Epidemia on vaikeuttanut myös seurakuntien tekemää avustustyötä ja niiden työntekijöiden toimeentuloa, joka perustuu pitkälti yhteisöjen lahjoitustuloihin.

Koronavirusta on useissa maissa käytetty syynä vähemmistökristittyjen sortamiseen.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa järjestäytyneet rikollisverkostot lujittavat valtaansa, koska paikallisille asukkaille ei valtiollisin järjestelmin pystytä tarjoamaan terveydenhuoltoa, ruokaa ja työtä. Puutteellinen hallinto ja viranomaisten korruptio johtavat usein myös siihen, että uskontoon perustuva väkivalta ja syrjintä jätetään rankaisematta.

Koronavirusta on useissa maissa käytetty syynä vähemmistökristittyjen sortamiseen. Muun muassa Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa, Jemenissä ja Sudanissa kristityt on paikoitellen jätetty korona-avun ulkopuolelle. Somaliassa Al Shabaab -islamistiryhmä on syyttänyt kristittyjä koronaviruksen tuomisesta ja levittämisestä maahan. Sri Lankassa poliisi on käyttänyt virusta tekosyynä tunkeutua kristittyjen koteihin urkkiakseen kirkon ja sen jäsenten toimintaa.

Sahelin alueella Saharan eteläpuolella epäoikeudenmukaisuus ja köyhyys tukevat ääri-islamilaisuutta. Jihadistit käyttävät hyväkseen heikkojen hallitusten epäonnistumisia. Sotilastahot levittävät propagandaa, suorittavat iskuja ja värväävät joukkoja. Jotkut pyrkivät lietsomaan vihaa ”vääräuskoisia” kohtaan selittäen, että näiden vuoksi ”Allah rankaisee meitä kaikkia” pandemialla.

COVID-19-pandemian tuhoisa vaikutus auttaa yllyttämään kouluttamatonta nuorisoa, jotta se lähtisi levittämään etnisiä, alueellisia ja uskonnollisia erimielisyyksiä yhä laajemmille alueille. Toimintakykynsä menettäneissä valtioissa, joissa poliisi ja turvallisuustahot eivät suojele kansalaisiaan, ääri-islam levittää väkivaltaa, joka jää rankaisematta. Myös ihmis- ja asekauppa on yleistä.

Läpi koko Saharan eteläpuolisen Afrikan kirkko on kohdannut enemmän väkivaltaa kuin viime vuonna, vaikka muualla maailmassa kristittyjä vastaan suunnattu väkivalta on rajoitusten vuoksi vähentynyt.

Nigeria sai raportissa edellisvuosien tapaan korkeimmat mahdolliset pisteet mitattaessa kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa. Maan fulani-paimentolaisiin lukeutuvat islamistiterroristit ovat tuhonneet satoja kristittyjä kyliä, myös peltoja ja satoja on tuhottu. Boko Haram ja muut rikollisryhmät ovat jatkaneet tappamista, sieppauksia ja raiskauksia joutumatta vastuuseen teoistaan.

Esimerkkinä myönteisestä kehityksestä on Sudan, joka luopui islamin hylkäävien kuolemanrangaistuksesta. Maan väliaikainen perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja kumoaa sharia-lain ensisijaisuuden eikä määrittele islamia valtionuskonnoksi.

Kiinassa tilanne on heikentynyt kommunistipuolueen tiukennettua kaikkien uskontojen sääntelyä vuonna 2020. Valvonnan kohteina ovat myös hallituksen hyväksymät kirkot, eivätkä alle 18-vuotiaat saa osallistua uskonnolliseen toimintaan.

Kolumbian tilanteen heikentymistä selittää  maan hallituksen ja sissiliikkeiden välisen rauhansopimuksen murtuminen. Järjestäytyneet rikollisryhmät valvovat varsinkin maaseutua, ja karanteenien aikana niiden ote tiukkeni ja valta vahvistui. Ryhmät ovat kiristäneet, uhkailleet ja jopa tappaneet seurakuntien johtajia ja pastoreita, jotka ovat tarjonneet ihmisille taloudellista ja henkistä apua.

Open Doors Internationalin johtaja Dan Ole Shani haluaa kuitenkin rohkaista vainottuja:

– Vaikka vaino lisääntyy – etenkin koronarajoitusten takia -, hyvä uutinen on, etteivät kristityt ole koskaan yksin. Jumala on heidän kanssaan, heidän puolestaan rukoillaan kaikkialla maailmassa, ja kirkot, järjestöt sekä muut uskonnonvapauteen uskovat tahot tukevat heitä aina vain enemmän.

Auditoitu tutkimusmenetelmä raportin pohjana

Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja teot kristittyjä kohtaan.

World Watch List laaditaan tutkimalla viitta elämän eri osa-aluetta, joilla kristillisen uskon harjoittamista rajoitetaan tai vainotaan eri maissa: vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana. Listauksessa tutkitaan erikseen myös kristittyihin kohdistuvan väkivallan, kuten surmatapausten ja kirkkorakennusten tuhoamisen ilmenemistä.

Kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti (IIRF, International Institute for Religious Freedom) on auditoinut eri maiden pistemäärien laskemiseksi kehitetyt menetelmät ja maiden välisen vertailun.