Kansanedustaja ja parlamentaarisen liikennejärjestelmän suunnitteluryhmän jäsen Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen venäläisten kivihiilijunien aiheuttamista ympäristöhaitoista.

Laukkanen muistuttaa kirjallisessa kysymyksessään, että radanvarren asumisviihtyvyys on heikentynyt, jonka lisäksi asukkaat ovat aiheellisesti huolissaan omaisuudellensa aiheutuvista vahingoista.

– Hiilikuljetuksista on raportoitu syntyvän pelkän tärinähaitan sijaan rakennusten vavahtelua

– Hiilikuljetuksista on raportoitu syntyvän pelkän tärinähaitan sijaan rakennusten vavahtelua. Voimakas tärinä ei tunnu pelkästään lähiasumuksissa, vaan laajalla alueella radan ympäristössä. Lisäksi hiilikuljetuksista aiheutuu kolinaa, hän sanoo.

Hanko-Hyvinkään rataosuudella aloitettiin hiilijunien liikennöinti syksyllä 2019. Hiilikuljetusten häiriöistä on uutisoitu myös muualla Suomessa.

Väyläviraston tekemät nopeusrajoitukset ovat jossain kohteissa parantaneet tilannetta, mutta haittoja esiintyy edelleen. Nopeuksia ei voida myöskään laskea kaikilla rataosuuksilla johtuen muun muassa pystygeometriasta ja ratakapasiteetin riittävyydestä.

Suomen rajan yli tullaan venäläisellä vaunukalustolla. Traficom on antanut kalustolle käyttöönottoluvan ja siten oikeuden liikkua rataverkolla. Venäläisten junien IVY-standardia oleva kalusto kuitenkin poikkeaa suomalaisesta kalustosta.

Kaluston eri akselivälin nähdään olevan asutuksessa tuntuvan voimakkaan tärinän taustalla. Siihen vaikuttaa myös kuorman paino ja maaperän laatu.

Radanvarsikunnista Vihti on hyväksynyt viime kuussa kannanoton, jossa se pitää Väylän tekemiä toimia toistaiseksi riittämättöminä tilanteen korjaamiseksi.

Vihdin kunnanhallituksen mukaan on kohtuutonta, että Väylä on sallinut yksipuolisella päätöksellä merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavan hiilijunaliikenteen rautatielle ilman erillisiä selvityksiä, vaikutusten arviointia tai niiden tahojen kuulemista, joihin muuttuneen liikenteen vaikutukset ulottuvat.

Pääministeri Sanna Marin on puolestaan linjannut, että fossiilisista polttoaineista irtautuminen on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kaikkein keskeisin kysymys. Suomi kieltää hiilen energiakäytön vuonna 2029.

– Samaan aikaan kun hallitus edistää kunnianhimoisia ilmastotavoitteita niin kotimaassa kuin EU:n tasolla, Suomi on voimakkaasti kasvattamassa hiilen transitioliikennettä rataväyläverkostossa Venäjältä kotimaan satamiin. Miten se sopii yhteen hallituksen ilmastopolitiikan kanssa, Laukkanen kysyy.