Poliittisen viestinnän tutkija, yliopistolehtori Salli Hakalan mukaan korona-aika on vauhdittanut salaliittoteorioiden ja uusien uskomusjärjestelmien syntyä.

Niitä vastaan on kyettävä taistelemaan totuudenmukaisella tiedonvälityksellä ja viestintästrategioilla, joissa myös irtisanoudutaan harhaisista uskomuksista.

Äärioikeistolaisen salaliittoteorian, QAnonin, laineet ovat lyöneet vahvasti myös Suomeen. Alun perin vahvasti Yhdysvaltain politiikkaan ja presidentti Donald Trumpiin liittyvä uskomusjärjestelmä on ollut salaliittoteorioiden pääsylttytehdas; Se on kylvänyt epäluottamusta päättäjiä kohtaan myös muualla maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.

Sepitetyn teorian mukaan presidentti Trump käy salaista sotaa saatanaa palvovia pedofiilejä vastaan ainoana maailmassa.

Poliittisen viestinnän tutkija, yliopistolehtori Salli Hakala Helsingin yliopistosta arvioi, että salaliittoteorioista QAnon on ollut merkittävin, koska se poikii koko ajan uusia harhateorioita uskomusjärjestelmänsä tueksi.

Washingtonin kongressitaloon hyökänneistä Trumpin kannattajista monella oli päässään tai vaatteissaan QAnon-tunnuksia.

Hakala vetää Helsingin yliopistolla suosittua Radikaalit ääri-ilmiöt mediayhteiskunnassa kurssia. Siinä luennon aiheina ovat muun muassa salaliittoteoriat, sekä yhdysvaltalaiset poliittiset ääri-liikkeet että toisaalla islamistit jihadistisena verkostoina.

Hän muistuttaa, että salaliittoteoriat saavat yleensä jossakin vaiheessa kannattajansa käytännön toimiin: Esimerkiksi 5G-verkkoon kohdistuvat epäilykset ovat johtaneet 5G-asemien tuhoamisiin eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa.

Koronarokotteisiin liittyvät salaliittoteoriat ovat monikertaistuneet samalla, kun rokotevalmistajat ovat edenneet kehitystyössään. Nyt salaliittoja tuntuu mahtuvan jo valtavasti pieneen rokotepiikkiin.

Koronarokotteisiin liittyviä salaliittoteorioita ja uskomuksia Hakala pitää suomalaisten elämän ja terveyden kannalta uhkaavina. Suomalaiset ovat tähän asti olleet säntillisiä rokottaessaan itseään ja lapsiaan ja rokotteiden lääketieteelliset hyödyt ovat kiistattomia.

Korona-aika on Hakalan mukaan toiminut sytykkeenä yhä useamman salaliittoteorian syntymiselle ja leviämiselle.

Oikeastaan osa salaliittoteorioista on jo paisunut uskomusjärjestelmiksi ja uskonnoiksi, jotka antavat kulloiseenkin tilanteeseen istuvan maailmanselityksen.

– Korona osoitti myös globaalisaation ongelmat, kun virus pääsi leviämään ympäri maailmaa. Globaalien toimijoiden, kuten WHO:n ja EU:n päätöksenteko osoittautui hitaaksi ja kankeaksi ja vastuu jäi kansallisvaltioille, jotka pystyivätkin nopeassa tahdissa luomaan rajoituksia. Tämä antoi kasvualustan yhä useamman salaliittoteorian rakentumiselle, Hakala sanoo.

Niiden ytimessä on ollut sulkutoimien aiheuttama hämmennys ja epävarmuus: Yhtäkkiä onkin ollut mahdollisuus laittaa talous, yritykset ja koulut kiinni. Tämä on onnistunut muissakin kuin Kiinan kaltaisissa totalitaarisissa järjestelmissä.

Koronavirus on haastanut myös lääketieteen. Uuden tiedon tutkimiseen liittyy aina epävarmuutta ja koronavirusta kommentoineet asiantuntijat ovat joutuneet esiintymään epävarmoina.

Kaikki näyttää olevan toisin rinnakkaisessa todellisuudessa, jonka salaliittoteoriat luovat. Siksi ne vetoavat niihin, jotka kaipaavat epävarmassa tilanteessa varmalta vaikuttavaa tietoa.

Esimerkiksi QAnon-liikkeessä pelastajan rooliin nostettu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pystynyt esittämään asioita yksinkertaistetusti ja varmaotteisena, vaikka totuutta puheissa ei olisi faktantarkistajien mukaan ollut nimeksikään.
– Kun siihen yhdistyy maailman johtavan valtion päämiehen viitta, salaliittoteoriat saavat voimaa ympärilleen, Hakala sanoo.

Trumpin menestys salaliittoteorioiden sankarina perustuu lisäksi siihen, että hän on ollut taitava hyödyntämään eri viestintäkanavia, erityisesti sosiaalista mediaa.

– Ei pidä vähätellä mediayhteiskunnan merkitystä. Somen vaikutus kasvaa, algoritmit tuottavat yhä enemmän tietoa, jolla voidaan yrittää ohjelmoida ihmisten käyttäytymistä. Järkevätkin ihmiset ajautuvat kupliin, joista saavat vääräänkin uskoonsa vahvistusta.

Salaliittoteoriat rakentuvat tyypillisesti niin, että niitä ei ole helppo suitsia pelkästään faktoilla. Skeptisyydessä omia päättäjiä ja virkamiehiä kohtaan on uskonnollisen fanaattisuuden piirteitä.

Viholliskuvat ovat valmiiksi rakennettuja; Esimerkistä käy QAnonilaisten rakentama ”syvä valtio.” Uusi maailmanjärjestys rakentuu juuri sen korruptoituneita johtajia ja pahaa valtiota vastaan.

Hakala ei pidä poikkeuksellisena, että QAnon on vedonnut erityisesti kristittyihin, jotka etsivät lähtökohtaisesti kokonaisvaltaista, vastaansanomatonta maailmankuvaa. Salaliittoteoriassa kun yhdistetään taitavasti juutalais-kristillinen maailmakuva ja vanha, kansankuntaan liittyvä myyttinen kuvasto pahan vastaisen taistelun hengessä.

Sosiaalisen median aikakaudella viestintä on tehty myös visuaalisesti vaikuttavaksi.

Toisaalta Hakalan mukaan QAnon on kaukana kristillisestä maailmankuvasta. Siinä, missä Raamattu kehottaa kunnioittamaan esivaltaa ja rukoilemaan sen puolesta, QAnon saa kannattajansa epäilemään ja kääntymään päättäjiä vastaan ja ottamaan ohjat omiin käsiin.

Hyökkäysten kohteina ovat olleet demokratia ja instituutiot, jotka ovat pitkälti rakentuneet kuitenkin juutalais-kristillisten arvojen pohjalta.

Washingtonin kongressitalolle hyökänneiden QAnonin kannattajien joukossa kuvatuimpana hahmona esiintyi sarvipäinen, turkiksiin pukeutunut shamaani. Tämä nuori mies on ajatuksineen Hakalan mukaan varsin etäällä perinteisestä kristillisestä kuvastosta.

Visuaalisuus ja hybridivaikuttaminen on Hakalan mukaan tärkeää populistisen salaliittoteorian leviämiselle.

QAnonkin on tarkka visuaalisuudesta ja symboleista. Hakalan mukaan ei ole sattumaa, että yksi pääkannattajistakin esiintyy sarvipäisenä ja iho tatuoituna erilaisilla myyttisillä symboleilla ja hahmoilla.
– Hän on tietoisesti rakentanut itselleen tämän olemuksen tietäen, että nämä kuvat lähtevät leviämään ympäri maailmaa. Hän tietää, mitä haluaa olemuksellaan viestiä.

QAnoniin liittyy eliitin vastaisuus, joka helposti johtaa auktoriteettivastaisuuteen ja väkivallan tekoihin kuten Washingtonissa.

Hakala muistuttaa, että poliittinen väkivalta ei ole koskaan hävinnyt kokonaan modernista yhteiskunnasta.

Euroopan lähihistoria toimii varoittavana esimerkkinä. Italiassa fasistit ja Saksassa kansallissosialistit nousivat valtaan demokraattisissa vaaleissa, mutta kaappasivat demokratian sen jälkeen toisiin tarkoituksiin.

Yhdysvallat on Hakalan mukaan tällä hetkellä hyvin kahtiajakautunut.
– Siellä on punaiset ja siniset kuplat, joissa ei seurata samoja medioita eikä lueta samoja uutisia. Samoilta alustoilta, twitteristä ja facebookista löytyy eri ryhmille täysin eri keskustelut.

Myös mediat tuottavat kahtiajakoa ylläpitäessään viholliskuvia ja antaessaan äänen salaliittoihin hurahtaneille. Mediayhteiskunnassa valtamediat ja tavalliset kansalaiset osallistuvat tahtomattaankin salaliittojen kierrätykseen.
– Jos vaikka YLE tai Helsingin Sanomat kirjoittaa QAnonista, niin kyllä sen ryhmän kannattajat ovat sitä heti jakamassa eteenpäin ja kommentoimassa, Hakala muistuttaa.

Myös puolueet sietävät riveissään salaliittoteorioita viljeleviä äänestäjiä ja aktiiveja. Tämä johtuu osittain siitä, että heitä ei haluta karkottaa äänestäjien joukosta.

Poliittisessa viestinnässä olisi kuitenkin Hakalan mielestä pistettävä rajat sepitteille, harhauskomuksille ja disinformaation levittämiselle. Jos niitä Trumpin tapaan kannustetaan, ihmisten tunteista voi tulla vaarallinen leikkikalu.

Hän muistuttaa, että ääriryhmien kanssa flirttailu voi joskus maksaa kalliistikin niille, jotka sillä hetkellä johtavat puoluetta.
– Puolueet voivat nopeasti muuttua myös sisältäpäin. Perussuomalaisen puolueen valtataistelu, joka huipentui puolueen jakautumiseen 2017 on hyvä esimerkki tästä. Timo Soini joutui luovuttamaan puolueensa niille, joilla ei ollut enää samaa näkyä siitä kuin hänellä oli.

Hakala huomioi, että perussuomalaiset joutuu rajaamaan koko ajan, mikä puolueessa on mahdollista ja mikä ei. Perussuomalaisten nuorisojärjestö oli laitettava tiukasti ruotuun, ja Ano Turtiaisesta päästävä eroon.

Ennen kaikkea, vastuullisten poliitikkojen pitäisi Hakalan mukaan olla päättäväisiä siinä, millaisille asioille he antavat sijaa.
– Vihanlietsonta ja maailman mustavalkoinen jakaminen johtaa aina siihen, että lopulta emme ole enää ihmisiä, saati lähimmäisiä toisillemme.

Salaliitot eivät ole tuntemattomia kristillisdemokraattienkaan keskuudessa. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on tehnyt pesäeroa niihin ja edellyttänyt, että niitä ei kristillisdemokraattien viestintäkanavissa esiinny tai jaeta.
– KD tekee erittäin tärkeää tehtävää, jos pystytte osaltanne läpivalaisemaan näitä harhaoppeja, erilaisia salaliittoteorioita ja vakuuttamaan luotettavalla tiedolla niihin uskovia hyväntahtoisia ihmisiä, Hakala sanoo.

Hän muistuttaa, että ääniä voi tulla silläkin, että ottaa päättäväisen linjan asiapitoisuuden puolesta.
– Koko ajan pidettävä mielessä, mikä on vaihtoehto, hän sanoo.

Salaliittojen nujertamiseksi tarvitaan myös uudenlaisia viestintästrategioita. Niihin kuuluu Hakalan mukaan se, että ei mahdollisteta manipulaatiota ja esimerkin voimalla pidetään oikeasta informaatiosta kiinni.

Faktat voidaan kertoa tarinoina, strateginen hiljaisuus ja epävarmuus ovat joskus tehokas keino tai valikoiva näkyvyys eri medioissa. Näillä voidaan rikkoa yhtenäisiä kuplia.

Hänen mielestään esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön ja muiden valtionpäämiehien esimerkit koronarokotteeseen suhtautumisessa ovat tervetulleita.
– Faktojen rinnalle tarvitaan myös tunneälyä siitä, miten viesti kerrotaan, Hakala sanoo.