Psykiatri Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen arvioi KD-Kompassi-ohjelmassa sitä, miten korona-aika on vaikuttanut suomalaisten psyykkeeseen.

Kouvolalainen psykiatri on nähnyt koronan vaikutuksen asiakkaiden elämässä erityisesti viime syksystä alkaen. Vuosi sitten alkaneen pandemian alkuvaiheet kestettiin, kun vielä viime keväänä ajateltiin sen olevan lyhytkestoisempi.

– Nyt näkee väsähtämistä tilanteeseen; epidemian pitkittyminen uuvuttaa, hän kertoo.

Tilanne ei ole kuitenkaan yksiselitteinen: Blomqvist-Lyytikäinen arvioi, että joillekin ryhmille tilanne voi olla jopa helpotus.

– Jos muuten jännittää olla ihmisten parissa, on vetäytynyt ja viihtyy omissa oloissa, tämä aika voi olla helpompi.

Kiinnostuksen ja välittämisen näyttäminen on kaikkein tärkeintä, jotta syntyy luottavainen ja turvallinen olo, jossa voi kertoa myös vaikeimmista asioista.

Toinen pieni ryhmä, joka on kokenut helpotusta, koostuu niistä, jota ovat pelänneet bakteereita ja likaantumista. Heillä oireilu on vähentynyt, sillä nyt hygieniasta huolehditaan perusteellisemmin.

Omaa jaksamista ja stressinsietokykyä voi myös yrittää parantaa. Blomqvist-Lyytikäisen mukaan on huolehdittava, ettei stressikäyrä pääse kohoamaan liian korkeaksi.

– On tärkeää pitää pieniä taukoja päivän mittaan, hengitellä ja nollata päätään ja kuunnella vaikka joku hyvä ja rauhoittava musiikkikappale kiireenkin keskellä.

Niille, jotka erityisesti kärsivät ihmiskontaktien puutteesta, yhteydenpito on tärkeää, vaikka se tapahtuisikin etänä.

Blomqvist-Lyytikäinen on erikoistunut nuorisopsykiatriaan; tänä päivänä neljänneksellä nuorista on mielenterveydenhäiriöitä. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, vaikka yksi selittävä tekijä onkin se, että ne myös tiedostetaan paremmin.

Murrosikäisen vanhemmille tilanne voi olla haastava selvittää, sillä nuori ei ole välttämättä innokas kertomaan voinnistaan. Tilanne olisi tehtävä mahdollisimman helpoksi nuorelle.

– Voi vaikka puuhata yhdessä. Kiinnostuksen ja välittämisen näyttäminen on kaikkein tärkeintä, jotta syntyy luottavainen ja turvallinen olo, jossa voi kertoa myös vaikeimmista asioista.

Erikoissairaanhoito on luonut pullonkaulan nuorten hoitoonpääsylle: prosessi on byrokraattinen, pitkä ja hankala.

– Jos mielenterveyspalvelut olisivat perusterveydenhoidon piirissä ilman lääkärinlähetettä, niin nuori pääsisi nopeammin avun piiriin ja hyötyisi lyhyemmästä hoidosta, joka tulee oikeaan aikaan.

– Todennäköisesti rahassa mitattuna prosessi ei olisi myöskään yhtä kallis kuin silloin, kun se pitkittyy ja siirtyy erikoissairaanhoidon piiriin.

Kuuntele koko KD-Kompassi-ohjelma Radio Deillä lauantaina 23.1.2021 klo 12.50