– Taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa huonosti hoitaneiden maiden laskun, Sari Essayah ampuu alas perustelut EU:n yhteiselle velalle

10.2.2021 klo 15:05 Eduskunta Samuli Rissanen

– EU:n elpymisrahasto merkitsee suomalaisille veronmaksajille kasvavaa maksurasitusta moneksi vuosikymmeneksi eteenpäin ja portin avaamista EU:n verotusoikeudelle, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on ampunut alas likipitäen jokaisen hallituksen perustelun EU:n elpymisrahastoon liittymiselle. Hallitus on perustellut 750 miljardin euron suuruisen elpymispaketin hyväksymistä elvyttävällä vaikutuksella Suomen vientiin ja pitänyt ratkaisua kertaluontoisena.

Essayah muistutti eduskuntaa ja hallitusta, että useampi asiantuntija on esittänyt, ettei pääosin Etelä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ole merkittävää hyötyä Suomen viennille; nettovaikutus talouteen voi olla jopa kielteinen.

– Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on puolestaan todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, joka on jo hallituspuolueen sisältäkin ääneen lausuttu, Essayah huomautti.

Hän piti selviönä, että kun velkahana on kerran avattu, sitä on vaikea, ellei mahdotonta, sulkea. Samalla velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omien varojen lähteitä eli suomeksi sanottuna uusia EU-veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi.

EU-verot uhkaavat vähentää eduskunnan budjettivaltaa ja päätösvaltaa, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

– Toiveajattelu järjestelyn kertaluontoisuudesta ja poikkeuksellisuudesta voi viimein lentää romukoppaan, Essayah latasi.

Kristillisdemokraatit näkee esityksen uusista omien varojen järjestelmästä ongelmallisena useastakin syystä.

– Ensinnäkin on periaatteellinen ongelma: EU-verot uhkaavat vähentää eduskunnan budjettivaltaa ja päätösvaltaa, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

Essayah on huolissaan myös Suomen kokonaisvastuiden kasvusta. Vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on pitkän ajallisen keston vuoksi liki mahdoton arvioida.

– Toiseksi EU-verot kiristäisivät veronmaksajien verotusta. EU-verot lisäisivät kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja.

– Verotusintoilun ja yritysten verotaakan lisäämisen sijaan EU-tasolla pitäisi edistää keinoja, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja edistetään työllisyyttä. Eurooppa ei nouse lisäämällä verotusta ja byrokratiaa, vaan panostamalla työllisyyteen ja innovaatioihin, Essayah muistutti.

Hänen mukaansa viime kesän sopu elpymisvälineestä asettaa suomalaisten oikeudentajun kovalle koetukselle. EU-elvytyksen maksajat, mukaan lukien Suomi, ovat korkeamman veroasteen maita, kun taas siitä hyötyvät maat ovat useiden tilastojen valossa varsin lieviä verottajia.

– Taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun, Essayah kritisoi.

Kristillisdemokraatit eivät ole hyväksymässä EU:n elpymispakettia eivätkä siihen liittyvää omien varojen sopimusta. Kristillisdemokraatit ovat niin ikään mukana elpymispakettia vastustavassa välikysymyksessä.

Pitkä ja lihava riita EU:n elpymispaketista

EU-maat pääsivät heinäkuussa 2020 sopuun jättimäisestä, 750 miljardin euron suuruisesta elvytyspaketista, jossa Suomi on nettomaksaja. Yhteinen laina otetaan markkinoilta, se jaetaan osin avustuksina ja osin lainoina jäsenmaille ja niiden takaisinmaksusta vastataan yhdessä.

Alunperin Suomen saannon EU:n elpymispaketista piti olla 3,2 miljardia, mutta summa on pienentymässä tämänhetkisten arvioiden mukaan puolella miljardilla, koska Suomi on selvinnyt taloudellisesti koronakriisistä muita EU-maita paremmin.

Suomi maksaisi elpymispakettiin arviolta noin 6,6 miljardia.

Eduskunta on debatoinut EU:n elpymispaketista pitkään, jo ennen viime kesän neuvotteluja. Juuri nyt elpymispaketista on vireillä välikysymys, jonka perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät tänään (10.2.) eduskunnan keskuskansliaan.

Ylös