”On osattava sanoa ”ei”, kun Suomen etu vaatii” – Sari Tanus arvostelee kriisien käyttämistä EU:n muuttamiseen

24.2.2021 klo 15:05 Eduskunta Samuli Rissanen

– Kriisien käyttäminen EU:n muuttamiseen ei ole sopivaa. EU:n perussopimusten venyttäminen ja kiertäminen rapauttaa unionin legimiteettiä, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

Hän muistuttaa, että myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lausunut olevansa huolissaan unionin hyväksyttävyydestä. Niin ikään tuoreen EU:n selvityksen mukaan kuusi kymmenestä suomalaisesta katsoo, että unioni kehittyy väärään suuntaan.

– EU:n elpymispaketti muuttaa EU:ta tulonsiirto- ja velkaunioniksi.

Pitkään poliittisessa keskustelussa vellonut EU:n elpymispaketti muuttaa Tanuksen mukaan EU:ta tulonsiirto- ja velkaunioniksi. Sen myötä EU:ssa otetaan ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen, vuosikymmeniä kestävä velka, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista.

Komission esittämät EU-verot velan takaisin maksamiseksi vähentävät eduskunnan budjetti-  ja päätösvaltaa. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, ja seuraava kriisi saattaa olla jo oven takana.

– Suomen EU-politiikan näkökulmasta on hölmöyttä olettaa, että järjestely pysyisi kertaluontoisena ja poikkeuksellisena, Tanus arvioi eduskunnassa, joka keskustelee hallituksen lähivuosien EU-politiikasta.

Tanuksen mukaan hallitus on kaikessa hiljaisuudessa edistänyt myös muita yhteisvastuullisia hankkeita ja näyttänyt vihreää valoa yhteisen kriisimekanismin aikaistetulle käyttöönotolle.

– Riskinä on, että joudumme pankkien asiakkaina maksamaan Etelä-Euroopan kaatuvat pankit. Työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitettu SURE-mekanismi olisi pitänyt hylätä kansalliseen kompetenssiin kuuluvana sekä valtiosääntöoikeudellisten haasteiden takia.

Selonteon heikkous on Tanuksen mielestä myös siinä, ettei se ota huomioon muiden maiden kansallista EU-keskustelua. Suomen on kyettävä ennakoimaan ja vaikuttamaan oikea-aikaisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi.

– On myös osattava sanoa ”ei”, kun kansallinen etumme sitä vaatii.

EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä: kansalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kasvun vahvistamiseen. Kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi on jatkettava sisämarkkinoiden kehittämistä, panostettava kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön ja kohdistettava merkittävästi varoja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin. Verointoilun sijaan EU:ssa tulee edistää yritysten toimintaedellytyksiä parantavia ja työllisyyttä edistäviä toimia.

Turvallisuuden takaamiseksi on lisättävä yhteistyötä kyber- ja hybridivaikuttamisen, terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa sekä maahanmuuton hallinnassa. Suhtaudumme kielteisesti EU:n uuden maahanmuuttopaketin pakotettuun taakanjakoon. Ihmisten hyvinvointia ja elinolosuhteita on kyettävä parantamaan kehitysavun ja ilmastopolitiikan keinoin sekä muutettava turvapaikkapolitiikan painopistettä kohti kiintiöpakolaisjärjestelmää.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on mahdollistettava tuotannon säilyminen kaikkialla EU:n alueella, myös koko Suomessa. Yhteisessä maatalouspolitiikassa on huomioitava paremmin viljelijöiden parempi tulotaso.

– EU:n ilmastopolitiikka on paikoin sisäisesti ristiriitaista, sillä kohta valmistuvan Nord Stream 2 -putken myötä siirrytään yhdestä fossiilisesta polttoaineesta toiseen. Green dealissä esitetään joukko huolestuttavia esityksiä suomalaisten metsien, maankäytön ja talouden kannalta.

– Esitykseen sisältyvät ilmastolaki, biodiversiteetti- ja metsästrategia muodostavat ikävän silmukan, jolla EU:n ote suomalaisista metsistä kiristyy. Tätä emme voi hyväksyä, Tanus kertoo.

Hän toivoo myös, että EU-asioiden valiokuntakäsittely olisi huolellista ja siihen varattaisiin riittävästi aikaa.

– EU:n suunnasta tulee käydä periaatteellista ja laaja-alaista keskustelua. Kaikki yhdentymiskehitys ei ole hyvää eikä integraatiota voi jatkaa ilman kansalaisten hyväksyntää. Muutoin vaarantuu se eurooppalaisen yhteistyön jatkumo, josta Suomikin on hyötynyt EU:n sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan ja turvallisuusyhteisöön kuulumisen ansiosta, Tanus linjaa.

Ylös