Hallituksen hybridistrategia ei onnistunut estämään koronan kolmannen aallon vyörymistä Suomeen, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kirjoittaa Aamulehden kolumnissaan.

Rokotusten viivästyminen edellyttää nyt sitä, että kaikki huomioivat toiminnassaan koronan.

Tanus muistuttaa, että viime kesänä Suomessa oltiin jo lähellä monien peräänkuuluttamaa koronan tukahduttamista, mutta alkusyksyn nopeat rajoitusten purkamiset, joidenkin huoleton käyttäytyminen ja ennen muuta entistä herkemmin tarttuva virusvariantti nostivat tartuntaryppäät uusiin huippulukemiin.

– Toistamiseen valitettavasti jouduttiin poikkeustilaan, turvautumaan valmiuslakeihin ja jopa kuntavaalien siirtoon, Tanus kertaa tapahtumien kulkua.

Ulospääsy pandemiasta on viivästynyt: Rokotuksia on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta niitä on saatu tuskallisen hitaasti.

– Piikkejä ja kotimaista nenäsuihketta odottaessa on hyvä muistaa, että nyt on erityisen tärkeää hoitaa myös krooniset sairaudet mahdollisimman hyvin ja huolehtia  tarvittavista kontrolleista.

– Riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio ja ylipainon taklaaminen ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi normaalissa arjessakin, mutta hyvin merkittäviä nämä ovat nyt korona-aikana. Luonnossa liikkuminen on erityisen suositeltavaa, lääkäri-kansanedustaja Tanus suosittaa.

Korona-ajan pitkittyminen testaa nyt kaikkien jaksamista. Yksinäisyys raastaa niin nuoria opiskelijoita, etätyössä puurtavia aikuisia kuin eri ikäisiä eläkeläisiäkin. Terveydenhuollon henkilökunta uupuu ja monet omaishoitajat ovat jaksamisen äärirajoilla. Monilla töiden jatkuminen on epävarmaa, useissa yrityksissä ja perheissä kamppaillaan selviämisen venytetyillä rajoilla. Mielenterveys on monilla kovalla koetuksella.

Vielä jokaisen on jaksettava huomioida korona kaikissa arjen toimissa: pestä käsiä, pitää välimatkaa, käyttää maskeja ja tarvittaessa käydä testeissä ja pysyä karanteenissa.

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrin mukaan enemmistö suomalaisista on huolissaan koronan vaikutuksista mielenterveyteen. Lähes neljä viidestä suomalaisesta uskoo koronapandemian lisäävän mielenterveysongelmien määrää tulevaisuudessa. Myös mielenterveyskuntoutujien tilanteen pelätään heikkenevän.

Tanus huomauttaa, että mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on ollut isoja haasteita jo ennen koronaa. Nyt pandemian pitkittyessä on löydettävä keinot myös pandemian uuvuttamien ihmisten tukemiseen.

– Tämä haastaa niin järjestelmää kuin meitä kaikkia. Matalan kynnyksen nopea apu, terapiatakuu on saatava käytäntöön ja jo ennen sitä ja siinä rinnalla lähimmäisten tukea tarvitaan kipeästi,

Tanus vetoaa suomalaisiin: Vaikka korona ja erinäiset rajoitustoimet väsyttävät, niin vielä jokaisen on jaksettava huomioida korona kaikissa arjen toimissa: pestä käsiä, pitää välimatkaa, käyttää maskeja ja tarvittaessa käydä testeissä ja pysyä karanteenissa.

– Lähitapaamiset on syytä pitää minimissä, mutta puhelimien soisi nyt laulavan ja diginäköyhteyksien olevan tiiviisti käytössä ihmisten välisessä yhteydenpidossa.

– Usko on asia, jonka avulla itse olen selvinnyt monista vaikeista ajoista. Ei pelkästään usko parempaan huomiseen, vaan usko etten ole yksin, mitä tahansa tapahtuukin. Se on lupaus paremmasta, hän luottaa.

Tanuksen mukaan koronasta selviämisessä ei ole kyse vain viruksen nujertamisesta, terveydenhuollon kantokyvyn tai yhteiskunnan toimintojen ja yritysten säilyttämisestä tai talouden ja toimeentulon turvaamisesta vaan kyse on ennen muuta ihmisten jaksamisesta ja ihmisten hyvinvoinnista ja toimintakyvystä tulevaisuudessakin.

– Eri tasoilla päättäjien asemassa olevilta vaaditaan paitsi ripeitä toimia, myös inhimillisyyttä ja koko ihmisen kokoista ymmärrystä. Tämä on yhteinen ponnistus. Toimijoiksi tarvitaan tavalla tai toisella jokainen kansalainen.