– Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan vaikuttavuutta on lisättävä, Sari Tanus sanoo

17.3.2021 klo 13:20 Politiikka Samuli Rissanen

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea arvioi tuoreessa mietinnössään, että suomalaisen kriisinhallinnan kunnianhimon tasoa on nostettava.

KD:n Sari Tanus keskittyisi erityisesti vaikuttavuuden lisäämiseen.

Komitean työssä korostui kriisinhallintaan osallistuminen osana Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Osallistumalla kriisinhallinnan tehtäviin Suomi tuottaa turvallisuutta ja kantaa vastuuta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ylläpitämisestä.

Kriisinhallinta on myös ulkopoliittista vaikuttamista kansainvälisissä järjestöissä ja suhteessa kumppanimaihin.

– Osallistuminen kriisinhallintaan parantaa suomalaisten turvallisuutta ja sillä voidaan vaikuttaa myönteisesti myös sisäiseen turvallisuuteen sekä kehittää kansallisia valmiuksia ja suorituskykyjä, ulkoministeriön tiedotteessa todetaan.

Komitea muistuttaa, että sotilaallisen kriisinhallinnan osallistumistaso on ollut laskusuunnassa. Siviilikriisinhallinnan osalta on jo aiemmin määritelty nostaa tavoite vähintään 150 asiantuntijaan vuodessa.

Komitea antaa viisi suositusta, joiden viestinä on aktiivisen ja monipuolisen osallistumisen jatkaminen, määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettaminen, maantieteellisten painopisteiden valinta toimintaympäristön kehittymisen pohjalta, kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantaminen sekä kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Suomen tulee osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan monipuolisesti ja asettaa toimintaan selkeitä tavoitteita ja painopisteitä

Komitean puheenjohtajana toimi poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori, varapuheenjohtajana kansanedustaja Jouni Ovaska ja komitean jäseninä kansanedustajat Kimmo Kiljunen, Petri Huru, Ville Kaunisto, Merja Kyllönen, Eva Biaudet, Sari Tanus ja Harry Harkimo. Komitealle oli myös osoitettu pysyviä asiantuntijoita ja sihteeristö.

– On ollut etuoikeus kuulua tähän ryhmään. Työ on ollut paitsi mielenkiintoista ja innostavaa, niin se on ollut myös virkistävää kaiken muun keskellä, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoo.

Hän mainitsee komitean olleen yksimielinen siitä, että Suomen tulee osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan monipuolisesti ja asettaa toimintaan selkeitä tavoitteita ja painopisteitä huomioiden toimintaympäristön muutokset.

– Vaikuttavuutta tulee parantaa ja itselleni ehkä kaikkein keskeisin tavoitteista on kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Tanuksen mukaan tämä alkaa jo ennaltaehkäisystä ja ennakoinnista, johon linkittyy myös laadukas tutkimus, kehitys ja riittävä kriisinhallinnan koulutus. Hyvin suunnitellut ja koordinoidut toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä kokonaisvaltainen ja riittävän pitkäjänteinen toiminta konfliktitilanteissa lisää tuloksellisuutta.

Kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen tarkoittaa myös kriisinhallinnan ja rauhanvälityksen sekä humanitaarisen toiminnan ja kehitysyhteistyön yhtymäkohtien tunnistamista ja koodinoimista entistä tehokkaammin.

– Ja vielä tärkeä nosto, jota olen usein puhunut ja mikä on kristillisdemokraateille tärkeää: Kriisinhallintaan osallistuvan näkökulmasta riittävän koulutuksen, varustamisen ja tehokkaan toiminnan lisäksi kokonaisvaltaisuuden tulee merkitä aiempaa enemmän ja tehokkaammin myös terveyden, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä niin operaatioiden aikana kuin riittävän pitkään niiden jälkeen.

Kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja siihen liittyvää kuntoutusta tulee lisätä riittävästi ja varata siihen tarvittavat resurssit.

– Myös tähän toimintaan osallistuvien järjestöjen toimintaedellytykset, riittävä taloudellinen tuki tulee turvata. Tämän tulee olla saumattomasti kiinteä osa kriisinhallinnan kokonaisuutta, Tanus arvioi.

Ylös