– Koronakevät ja some haastavat demokratian toteutumista, Sari Tanus arvioi

23.3.2021 klo 13:53 Politiikka Samuli Rissanen

– Koronakriisi koskettaa laajasti demokratian toteutumista ja pureutuu myös oikeusvaltioperiaatteen ytimeen, Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja Demo ry:n varapuheenjohtaja Sari Tanus kirjoittaa Demo Finlandin blogikirjoituksessaan.

Kuntavaalien siirto testasi demokratian toteutumista ja toimivuutta, joka edellyttää vapaita vaaleja, joihin voi osallistua ehdokkaana tai joihin vähintäänkin kaikkien äänioikeutettujen on mahdollista vapaasti osallistua äänestäjinä.

– Tämä edellyttää myös, että äänestäminen on kaikille turvallista, myös terveysturvallista, niin ikäihmisiä kuin riskiryhmäläisiäkin ajatellen, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kirjoittaa Demo Finlandin blogikirjoituksessan.

Sosiaalinen media ja siellä usein vastaantuleva tosiasioiden värittäminen ja suoranainen vääristely ja tuomitseva ilmapiiri haastavat luottamusta.

Hän muistuttaa, että demokratian toteutumiseksi vaalit on tärkeä järjestää varsin pian: Niiden pitkä lykkääminen murentaisi demokratiaa ja se voisi avata väyliä itsevaltaisempaan hallintotapaan, jopa osittaiseen autoritarismin toteutumiseen.

Koronakriisi pureutuu myös oikeusvaltioperiaatteen ytimeen. Kansalaiset ovat luottaneet ja antaneet päätöksentekijöille vallan. Vastaavasti päätöksentekijöiden tulee toimia vastuullisesti, myös kansalaisia suojelevasti, ansaitakseen luottamuksen.

Tanus arvioi, että sosiaalinen media ja siellä usein vastaantuleva tosiasioiden värittäminen ja suoranainen vääristely ja tuomitseva ilmapiiri haastavat luottamusta.

– Koronakriisin myötä äänensävyt ja vastakkainasettelu ovat entisestään kiristyneet. Syyllistäminen ja sormella osoittelu myös koronarajoitusten noudattamiseen liittyen on tuttu näky eri alustoilla.

– Nyt olisi kuitenkin tärkeää toimia yhdessä ja yhteistyössä niin yksilöiden, alueiden kuin valtioidenkin välillä. Koronakriisi koskee kaikkia ja vain yhdessä voimme selvitä siitä.

Sosiaalisessa mediassa olisi suuri potentiaali demokratian toteutumisen edistämiselle, mutta valitettavasti kehitys on Tanuksen mukaan menossa toiseen suuntaan.

– Usein törmää tilanteisiin, joissa vaikuttaja avaa sosiaalisessa mediassa omia mielipiteitään tai näkemyksiään ja tämän seurauksena häntä aletaan arvostelemaan kärkevästi, haukkumaan ja kiusaamaan eri tavoin.  Joskus nämä tilanteet ylittävät jopa uutiskynnyksen.

– Media valitettavasti ruokkii vihaa ja ärtymystä siinä määrin, että isoilla alustoilla toimivien vaikuttajien halukkuus osallistua julkisiin keskusteluihin laskee. Saman asian kanssa voi joutua kamppailemaan ihan kuka tahansa, Tanus sanoo.

Hän muistuttaa, että pelko sanoa asioita ääneen kaventaa demokratiaa eikä laaja sananvapaus pääse toteutumaan. Vaikuttajatkaan eivät uskalla tuoda mielipiteitään ja ajatuksiaan jaettavaksi.

– Pelätään, että tarinaa muutetaan ja väärä tieto leviää mediassa. Pelätään, ettei levitettyä väärää tietoa saada korjattua ja rajusti tuomitaan. Jotkut kokevat myös, että täytyisi  olla äärimmäisen kattavasti tietoa ennen kuin voi sanoa mitään.

– Samalla jo etukäteen mietitään, että pitäisi olla valmistautunut ja löytää aikaa puolustautumiseen ja väärien väitteiden oikaisemiseen. Kuinka moni tämän vuoksi valitsee helpomman tien ja jättää osallistumatta.

Kehitys on hänen mukaan ongelmallista, koska isoilla alustoilla toimivat vaikuttajat voisivat oikeasti tuoda tietoa, levittää tietoisuutta, tuoda uusia näkökulmia, ottaa kantaa asioihin.

Mutta jos seurauksena on satojen tai jopa tuhansien ihmisten joukkolynkkaus, niin onko se sen arvoista, Tanus kysyy.

Rakentavaa keskusteluilmapiiriä on hänen mukaansa määrätietoisesti kehitettävä: Tarvitaan toiminta- ja ajattelutapojen muutosta ja enenevässä määrin tarvitaan myös kriittistä medialukutaitoa. Samoin kuin yhteistyötä, tietoisia toimia niin sosiaalisen median yrityksiltä, poliittisilta päätöksentekijöiltä, järjestöiltä ja kansalaisilta.

– Ennrn kaikkea: Tarvitaan kunnioitusta toinen toistamme kohtaan, Tanus sanoo.

Ylös