Tulevaisuusvaliokunta kuuli tekoälyä tiettävästi ensimmäisenä valiokuntana maailmassa.

– Ne olivat kaksi erilaista ”persoonallisuutta”, jotka katsoivat asioita hieman eri kantilta, valiokunnan jäsen Sari Tanus kertoo.

Tulevaisuusvaliokunta on ollut eduskunnan pioneerivaliokunta käsiteltävien aihepiiriensä valinnoissa, mutta tällä kertaa tiettävästi ensimmäisenä asialla koko maailmassa. Valiokunnan kuultavana oli näet kaksi tekoälystä luotua persoonallisuuutta, ”Muskie” ja ”Saara”.

Tulevaisuusvaliokunta oli varsinaisesti valmistelemassa lausuntoa EU:n strategisesta ennakoinnista. Osana tähän liittyviä kuulemisia valiokunta kuuli kokouksessaan GPT-3 nimistä tekoälyä, jotka valiokunnan asiantuntijat olivat luoneet.

– Ne olivat ”persoonia”, katsoivat asioita hieman eri kantilta, valiokunnan jäsen Sari Tanus kertoo KD-Lehdelle.

– Sain järjellisiä vastauksia. Ilman muuta tällaista kokeilua jatketaan

Kokouksessa edustajat esittivät ensin suullisesti ja chatin välityksellä kysymyksiä, jotka valiokunnan asiantuntijat sitten kirjoittivat tekoälyille, jotka olivat jaettuna näytölle.

Kysymysten jälkeen keskusteltiin vastauksista ja esitettiin uusia kysymyksiä. Valiokunnan jäsenet esittivät kysymyksiä tekoälylle erityisesti YK:n Agenda2030-toimintaohjelmasta, josta valiokunta valmistelee parhaillaan mietintöä.

Tarkoituksena ei ole ollut saada esiin parhaita mahdollisia vastauksia ongelmiin vaan mahdollisimman havainnollisia esimerkkejä siitä, miten tekoäly ongelmallisia aiheita käsittelee ja kuinka niihin vastaa.

Tanus kertoo kysyneensä muun muassa köyhyyden poistamisesta ja sitä, millä tavalla köyhyyteen liittyvät haasteet voitaisiin muuttaa voimavaroiksi.

– Sain järjellisiä vastauksia. Ilman muuta tällaista kokeilua jatketaan, hän sanoo.

Asiaan palataankin jo seuraavassa kokouksessa.

Kokeiluillaan tulevaisuusvaliokunta haluaa selvittää, voiko tekoälyä käyttää asiantuntijan tavoin näkemysten ja tiedon tarjoajana tai argumentaation ja vasta-argumenttien luonnissa. Valiokunnan suunnitelmana on teettää lähiaikoina raportti, joka on kokonaan tekoälyn tekemä.

Tekoälyn kuulemisesta tehdään myöhemmin niin ikään raportti ja valiokunta jatkaa GPT-3:n ja muiden vastaavien tekoälysovellusten hyödyntämistä ja kokeilua myöhemmin muissa asioissa.

Tanus muistuttaa, että tekoäly tuo mukanaan myös tukun uusia kysymyksiä ja myös teköalyn rooliin päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota.

– Tietyllä tavalla nimike voisi olla tukiäly; vastauksia voidaan hyödyntää, mutta päätökset, ratkaisut ja linjaukset tekee jatkossakin inhimilliset ihmiset, Tanus muistuttaa.

Valiokunnan kokeilussa ollut GPT-3 on tekoäly, joka ei varsinaisesti keskustele ihmisten kanssa, vaan jatkaa ja tuottaa tekstiä. GPT-3-sovellukset tuottavat esimerkiksi myyntikirjeitä, raportteja, selityksiä ja vuoropuheluihin repliikkejä.

Kyse on nykyhetken kehittyneimmästä ihmisen kaltaiseen dialogiin kykenevästä järjestelmästä, jonka hermoverkossa on 170 miljardia parametria.