Mitä perustuslakivaliokunnan vaatimilla ”annetuilla äänillä” tarkoitetaan? – Sari Tanus laskisi mukaan myös tyhjät äänet

28.4.2021 klo 22:00 Eduskunta Samuli Rissanen

– Koska elpymispaketissa on kyse hyvin merkittävästä kokonaisuudesta, jokainen kansanedustaja on vastuussa päätöksestä omalta osaltaan, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varajäsen Sari Tanus osallistui eilen perustuslakivaliokunnan kokoukseen, jossa päädyttiin vaatimaan omien varojen sopimukselle eli EU:n elpymispakettista päättämiselle kahden kolmasosan määräenemmistöä.

Tanuksen huomio keskittyy erityisesti lausunnon loppupuolen mainintaan, jossa  perustuslakivaliokunta toteaa, että ”ehdotus on eduskunnassa hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”

Onko kokoomuksen yritys siirtää vastuuta päätöksestä hallitukselle oikea eli onnistuuko se tyhjää äänestämällä.

– Siis annetuista äänistä, Tanus toistaa.

– Oma lääkärin logiikkani lukee annettuihin ääniin myös tyhjät äänet, hän lisää.

Tanus pohtiikin, onko kokoomuksen yritys siirtää vastuuta päätöksestä hallitukselle oikea eli onnistuuko se tyhjää äänestämällä.

– Kyse on siitä, miten tämä juridisesti aiotaan tulkita.

– Itse ajattelen, että on tilanteita, joissa myös tyhjän äänestäminen on kannanotto. Mutta jos en paina mitään nappia, sitten olen sivussa, Tanus muistuttaa.

Aivan toinen kysymys on se, voiko tyhjän äänestämistä tämän mittaluokan asiassa pitää selkärankaisena.

Tanuksen mukaan johdonmukaista olisi se, että pitää olla rohkeutta toimia käytännössä sen mukaan, mitä ajattelee.

– Ainakin kristillisdemokraateissa olemme halunneet välttää tyhjän äänestämistä.

Tanus toivookin, että sopimusta vastustavat kokoomuslaiset ja siihen kriittisesti suhtautuvat keskustalaiset tekisivät asiassa itsenäisen päätöksen.

– Kokoomuksesta on koko ajan esitetty, että tarvitaan parempi sopimus. Ihmettelenkin, että miksi tilaisuuteen hylätä nykyinen ja etsiä parempi vaihtoehto, ei nyt tartutakaan.

Tanuksen kritisoi myös tapaa, jolla EU:n elpymispakettia on esitelty. Sitä on pidetty vaihtoehdottamana, välttämättömänä pahana, jonka kariutumiselle komissiolla ei näytä olevan edes vaihtoehtoista suunnitelmaa. Siitäkin huolimatta, että omien varojen sopimus voi tulla käyttöön vasta, kun se on hyväksytty kaikissa jäsenmaissa. Esteitä on siis paljon ylitettäväksi.

Tanuksen mukaan jo viime vuonna omien varojen sopimusta koskevissa lausunnoissa todettiin, että lopullinen arvio voidaan tehdä, kun lopullinen neuvottelutulos on saatavilla.

– Se on vasta nyt arvioitu eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, ja nyt siihen voidaan ottaa tämän perusteella kantaa ja tehdä lopulliset äänestyspäätökset, hän toteaa.

– Hämmästelen, jos hallituspuolueiden edustajat eivät tee uudenlaista arviota nyt, kun asia on ollut valiokuntakierroksella. Onko se kaikki ollut turhaa työtä? Vastuullinen toiminta edellyttäisi sitä, että esiin tulleet asiankohdat otetaan huomioon, Tanus sanoo.

Nyt kun oikeudellista arviotakin on tehty, voidaan todeta, että myös sopimuksen sisältö on euromääräisestikin kutistunut reippaasti alkuperäisistä arvioista.

– Suomen saanto elpymispaketista on käytännössä vähentynyt koko ajan tämän käsittelyprosessin aikana, Tanus muistuttaa.

Ylös