Hallitus on tuonut eduskunnan käsiteltäväksi ensimmäisen koulutuspoliittisen selonteon viiteentoista vuoteen.

Kristillisdemokraattien puheenvuoron pitänyt Sari Tanus muistuttaa, että osa lapsista ja nuorista oirehtii vakavasti.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus arvioi, että monet lasten ja nuorten haasteet eivät liity koulutusjärjestelmän rakenteisiin, vaan laajempiin ilmiöihin. Koulu on kuitenkin paikka, missä pahoinvointi tulee näkyväksi.

– Pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisy on lopulta paljon tärkeämpää, kuin akateemiset taitotasot tietyssä ikävaiheessa. Koulutuspolitiikkaa ei siksi voi käsitellä irrallaan perheiden kysymyksistä, kulttuurista ja arvoista, kuten käsityksestämme koulutuksen perimmäisistä tarkoituksista, Tanus sanoo.

Hänen mielestään vuorovaikutustaitojen sekä perus-, luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen oppimiseen on panostettava. Monen lapsen oppimistulokset paranisivat dramaattisesti, jos opettajalla olisi paremmat mahdollisuudet kohdata oppilas yksilönä. Tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia ja varsinkin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kärsivät tilanteesta.

– Opetuksessa vähäiset resurssit olisi hyvä keskittää määrän sijasta laatuun,

– Opetuksessa vähäiset resurssit olisikin hyvä keskittää määrän sijasta laatuun, hän sanoo.

Tanus muistuttaa, että nykyisin sukupuoli-identiteeteistä puhutaan kouluissakin paljon. Keskustelu on ajautunut kuitenkin väärille raiteille. Pyrittäessä hävittämään sukupuolet, ei opetuksessa oteta huomioon tyttöjen ja poikien luontaisia eroavaisuuksia.

– Poikien heikommat oppimistulokset on huomattu, mutta ratkaisuja ongelmaan ei esitetä. Koulussa olisikin hyvä paremmin huomioida tyttöjen ja poikien erilaisuudet tasapäistämisen sijaan, hän sanoo.

Isoon osaan koulujen ja päiväkotien arjen haasteista, sekä koulutuksen laadun alueellisesta eriarvoistumisesta olisi yksinkertainen ratkaisu: tarvitaan enemmän ihmisiä, läsnä olevia aikuisia ja pysyvyyttä.

– Liian suuret luokkakoot, opetuksen integroituminen, tukiopetuksen aivan liian pienet resurssit ovat opettajien ja oppilaiden jokapäiväistä arkea.

Tanuksen mukaan suurimmat koulutuksen kehittämistarpeet ovat toisen asteen ammatillisessa opetuksessa. Ammatillisen koulutuksen palveluverkko on jo nyt hajanainen ja väestökehitys tulee voimistamaan eriytymistä.

– Käden taidot, ammatillinen osaaminen ja arjen elämänhallintaan ja taitoihin liittyvä osaaminen, jonka kanssa monella nuorella on haasteita jäävät selonteossa huomiota.

Kristillisdemokraatit korostavat, että lapsia ja perheitä koskevat ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. Pienempien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen etenkin päiväkotiryhmissä tulisi tarkastella lapsen kehitysvaiheen ja tunnetarpeiden näkökulmasta.

– Tärkeintä on perusturvallisuus. Selonteossa ei tähän viitata, vaan asiaa tarkastellaan pitkälti akateemisten taitojen näkökulmasta.

Kristillisdemokraatit kannattavat perheiden valinnanvapautta esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja kotihoidon välillä, samoin kuin varhaiskasvatusmuotojen välillä. Kristillisdemokraatit kannattaa maksuttoman esiopetuksen varhentamista 5-vuotiaille vapaaehtoisena.

– Varhaiskasvatuksessa tulee lähteä liikkeelle lapsen tarpeesta olla lapsi eikä aikuisten tarpeesta saada olla omillaan, tai yhteiskunnan tai kilpailukyvyn tarpeista, Tanus muistuttaa.

Suomalaisen koulujärjestelmän tärkein voimavara on maailman parhaat opettajat. Toisaalta opettajien jaksaminen vain mainitaan ohjelmassa, mutta toisaalta esitetään asioita, jotka pikemmin lisäävät kuin vähentävät opettajien työtaakkaa.

– Opettajien hyvinvointiin ja opettajien toimintamahdollisuuksiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Pätevät, motivoituneet opettajat ovat paras tae sille, että lapsemme ja nuoremme saavat parhaan mahdollisen opetuksen, Tanus muistuttaa.