– EU:n omien varojen päätös romuttaa unionin oikeusperustaa, kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia, Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattinen puheenjohtaja Sari Essayah pitää EU:n omien varojen päätöstä peruttamattomana askeleena kohti yhteisen velan, verojen ja tulonsiirtojen määrittämää liittovaltiounionia.

– Perustuslakivaliokunnan vaatimus kahden kolmasosan määräenemmistöstä osoittaa, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse merkittävästä toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle. Kysymys kuuluu, haluammeko todella olla kaventamassa omaa päätösvaltaamme, Essayah kritisoi hallitusta pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

Eduskunta päättää tällä viikolla, hyväksyykö se omien varojen sopimuksen eli EU:n elvytyspaketin ja  monivuotisen rahoituskehyksen. Tänään tiistaina eduskunta debatoi paketista ja huomenna äänestää.

Kristillisdemokraatit aikovat äänestää sopimusta vastaan. KD:n kansanedustajien mielestä  Euroopan unioni on ottamassa koronakriisin varjolla peruuttamattoman askeleen kohti yhteisen velan, verojen ja tulonsiirtojen määrittämää liittovaltiounionia ilman periaatteellista keskustelua EU:n suunnasta.

– Kysymys kuuluu, haluammeko todella olla kaventamassa omaa päätösvaltaamme?

– Samalla unioni tulee luovalla tavalla venyttäneeksi ja kiertäneeksi omia keskeisiä sääntöjään ja periaatteitaan. Essayah sanoo.

– EU:n omien varojen päätös ja siihen sisältyvä elpymisväline ovat sitomassa suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Lisäksi päätöksellä avataan ovi EU-tason verotukseen, hän lisää.

Perustuslakivaliokunnan vaatimus kahden kolmasosan määräenemmistöstä osoittaa Essayah’n  mielestä sen, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse merkittävästä toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle.

– Kysymys kuuluu, haluammeko todella olla kaventamassa omaa päätösvaltaamme?

Marinin hallitus on perustellut EU:n elpymisvälineen hyväksymistä sen poikkeuksellisuudella ja kertaluonteisuudella. Essayah ei niele selityksiä.

– Kuitenkin viimeksi eilen keskeiset EU-komissaarit intoilivat järjestelyn pysyvyydestä ja vielä pidemmälle menevistä aloitteista. Näin he vahvistivat jo aiemmin keskeisten EU-johtajien ja instituutioiden edustajien kaavailut siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen sisään rakennettu malli mahdollistaa uudet velkamekanismit.

Essayah muistuttaa, että yhteisen velan takaisin maksamiseen komissio kaavailee suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja.

Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen elvyttävällä vaikutuksella Suomen vientimarkkinoille. Talouden näkökulmasta elpymisväline tulee kuitenkin suhdannepoliittisesti myöhään, ja voi aiheuttaa pienissä kansantalouksissa ylikuumenemista ja vääristää kilpailua muiden EU-maiden hyväksi sekä heikentää Suomen suhteellista kilpailuasemaa.

– Puhumattakaan vaaraa rahojen väärinkäytöksistä ja siitä, että suomalaisten oikeustajua koettelee kymmenien miljardien avustusten kohdemaiden suunnitelmat veronalennuksista, kansalaispalkasta, alennetusta eläkeiästä ja lyhennetystä työviikosta, Essayah luettelee.

Kristillisdemokraatit ei hänen mukaansa vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan.

– Usein väitetään, ettei elpymisvälineelle ole vaihtoehtoa, Essayah toteaa.

Hän on vaatinut alusta lähtien, että rahoituskehys ja elpymisväline olisi voitu pitää erillään, ja avata elpymisväline esimerkiksi hallitusten välisellä sopimuksella vain siihen halukkaille maille.

– Meillä oli ennen koronakriisiä lähes valmiiksi neuvoteltu monivuotinen rahoituskehys, johon voidaan palata.

Kristillisdemokraattien mielestä jäsenmaiden tulee vastata omasta taloudestaan ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Elpymispaketin kaltaiset välineet vain etäännyttävät maita terveestä taloudenpidosta.

– Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan myös luottamuksesta. Siitä, voimmeko suomalaisina luottaa, että yhteisesti sovituista säännöistä ja periaatteista pidetään kiinni eikä niitä lähdetä kriisin tullen kiertämään.

– Suurin häviäjä tässä järjestelyssä on EU itse. Kun itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen pohjalta vaaliva, vastuullisen taloudenpidon ja no- bail out-periaatteen pohjalta toimiva linja hylätään, katoaa järjestelmän legitimiteetti kansalaisille, Essayah arvioi.