Äänestys EU:n elpymispaketista ei toteudukaan tänään, sillä debatti eduskunnassa venyy ja jatkuu vielä tänäänkin.

Eduskunta ei äänestäkään tänään EU:n omien varojen sopimuksesta eli EU:n elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Alkuperäistä istuntosuunnitelmaa joudutaan rukkaamaan, koska eilinen asiaa koskenut debatti venyi maratonmittaiseksi ja puhemies Anu Vehviläisen oli pakko keskeyttää istunto puoli viideltä tänä aamuna.

Vehviläinen kertoo twitter-viestissään, että asiasta päätetään vasta, kun kaikki asiaan liittyvät puheenvuorot on käytetty.

– Arvioni tällä hetkellä on se, että tälle päivälle suunniteltu äänestys siirtyy myöhempään ajankohtaan, hän kirjoittaa.

Näin olleen eduskunta joutunee rukkaamaan istuntosuunnitelmaansa, mikäli äänestys halutaan hoitaa tämän viikon aikana.

Aihetta koskeneessa debatissa oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat sopimusta, kun taas kokoomus antaa edustajilleen vapaat kädet äänestyksessä. Vielä viikko sitten kokoomus oli aikeissa äänestää tyhjää.

Hallitus tarvitsee tukea oppositiosta, koska paketti on vietävä maaliin kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Mikäli Suomi hylkää paketin, hanke kaatuu koko unionissa.

– EU-kansanäänestyksessä Suomen kansa on antanut mandaatin liittyä sellaiseen unioniin, jossa jokainen jäsenvaltio vastaa omasta taloudestaan.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää suurimpana huolena sitä, voivatko suomalaiset luottaa siihen, että EU:n perusperiaatteista ja perussopimuksesta pidetään kiinni.

– EU-kansanäänestyksessä Suomen kansa on antanut mandaatin liittyä sellaiseen unioniin, jossa jokainen jäsenvaltio vastaa omasta taloudestaan. Voimmeko me enää luottaa siihen, mistä on sovittu, hän kysyy.

Päivi Räsäsen mukaan kristillisdemokraattien eduskuntaryhmälle on täysin selvää, että edustajat äänestävät elpymisvälinettä vastaan. Sopimus on hänen mukaansa askel kohti liittovaltiota, joka käytännössä tarkoittaa velka-, vero- ja tulonsiirtounionin rakenteiden luomista, mikä ei myöskään edistä hyvää taloudenpitoa EU:n jäsenmaissa.

– Ja kyllä tämä sopimus on myös Suomelle surkea neuvottelutulos periaatteella ”ota yksi, maksa kolme”: Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa reilut kaksi miljardia takaisin, hän sanoo.

Räsänen muistutti omalta sisäministerikaudeltaan tilanteesta, jossa EU:ssa oli kova paine saada laajennettua Schengen-alue Bulgariaan ja Romaniaan vastoin niitä periaatteita, joista aiemmin oli EU-pöydissäkin yhdessä sovittu.

– Tässä oli painetta niin kotimaan politiikassa kuin ministerineuvostossa, jossa käytännössä jäin lähes yksin. Mutta jälkikäteen tätä Suomen tiukkaa linjaa kiitettiin, sitä, että ei taivuttu tuohon enemmistön painostukseen.

– Ajattelen, että tässäkin tapauksessa olisi sekä kansallisen edun että myös Euroopan unionin tulevaisuuden ja taloudenpidon näkökulmasta pidettävä kiinni niistä yhteisesti sovituista periaatteista, joiden varaan Euroopan unioni on rakennettu, ja se tarkoittaa sitä, että tämä ehdotus hylättäisiin, hän kertoo.

Peter Östman puolestaan pohtii, onko 4 miljardin maksuosuus, joka Suomelle elpymispaketista lankeaa, iso vai pieni raha. Östmanin mielestä se on verrattavissa siihen summaan, mitä suomalaiset maksoivat sotakorvauksena Neuvostoliittoon.

– Sitten joku on myöskin sanonut, että tällä rahalla luodaan työpaikkoja. Aika kalliisti muuten. Laskin ja suhteutin sen hallituksen tavoitteisiin: Jos luodaan 80 000 työpaikkaa, niin se on 55 000 euroa työpaikkaa kohti siihen suhteutettuna.

Sari Tanus muistuttaa eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen sanoneen, että esitys on aidosti eduskunnan käsissä. Samaan aikaan valtiovarainministeri Vanhanen on toistanut, että asiahan päätettiin jo syksyllä, kun annoimme neuvottelumandaatin ja saimme neuvottelutuloksen.

– Siis miksi koko asian käsittely ja monien asiantuntijoiden arviot ja kuuleminen valiokunnissa ja istuminen täällä, jos äänestys ja koko paketin kohtalo olisi jo syksyllä päätetty? Minkälaisesta demokratiasta ja demokratian tilasta ja sen kehityksestä se kertoo, Tanus kysyy.