Kansanedustaja Antero Laukkanen sekä kritisoi että kiitteli valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa eduskunnassa.

– Marinin hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta on ongelmallinen. Se ei huomioi autokannan sähköistymisestä aiheutuvia muutoksia verotuloihin, vaan yhä edelleen tähtää autoilusta saatavien verotulojen säilyttämiseen samalla tasolla, vaikka kansa toteuttaa hallituksen toiveita vähäpäästöisestä liikkumisesta, kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti.

– Tämä on epäreilua. Suomalaiset toimivat, niin kuin hallitus toivoo ja palkaksi saavat lisää veroja.

Laukkanen piti KD:n ryhmäpuheen tänään keskiviikkona eduskunnassa.

Hän kehotti ministereitä ja hallitusta tutustumaan tavallisten suomalaisten arkeen ja liikkumistarpeisiin.

– Vai haluaako hallitus tietoisesti rajoittaa kansalaisten liikkumisen vapautta autoiluun kohdistuvilla ylisuurilla veroilla? Laukkanen kysyi.

Erityisesti Laukkanen tarttui yhteisrahoituksen ongelmallisuuteen.

– Liikenneselonteon mukainen sopimuksellinen yhteisrahoitus johtaisi valtion väylärahoitusvastuun siirtämiseen kunnille, hän suomi selontekoa.

Laukkanen kiinnitti huomiota alueelliseen oikeudenmukaisuuteen ja uusien hankkeiden rahoitukseen.

– Emme pidä yhteisrahoitusta tarkoituksenmukaisena. Se ei ole kuntatalouden ja kuntien tasavertaisen kohtelun kannalta hyväksyttävää.

– Suunnitelmaa on tältä osin tarpeen arvioida uudelleen eduskuntakäsittelyssä, Laukkanen vaati.

Kiitosta Laukkanen antoi ministeri Harakan vetämälle parlamentaariselle valmistellulle.

– Ryhmän työ oli hyvähenkistä ja kaikkien eduskuntaryhmien näkemyksiä kuunneltiin. Myös oppositiopuolueiden ajatuksia otettiin huomioon. Parlamentaarista yhteistyötä tarvitaan, kun puhutaan Suomen liikenneverkon pitkän aikavälin kehittämisestä ja ylläpidosta, Laukkanen muistutti.

– Oleellista tämän pääpiirteissään hyvän ja kannatettavan ohjelman toteutuksen kannalta on se, että miten saadaan tulevat eduskunnat ja hallitukset sitoutumaan tässä asetettuihin hyviin tavoitteisiin.

Laukkanen huomautti puheessaan pitkien etäisyyksien ja harva-asutuksisen Suomen elinvoimaisuuden perustuvan siihen, että ihmiset pääsevät liikkumaan ja että elinkeinoelämän toimintakyky on riittävä.

– Tavaroista noin 90% kulkee kumipyörillä ja noin 80% maamme ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Tarvitsemme kattavan satamaverkon mutta myös toimivat yhteydet sisämaahan.

– Tällä hetkellä nämä yhteydet eivät ole riittävällä tasolla. Suomen liikenneverkon korjausvelka on paisunut lähes kolmeen miljardiin euroon. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan riittävää rahoitusta ja puoluerajat ylittävää sitoutumista liikenneverkon ylläpitämiseksi koko maassa, Laukkanen vaati.

Suomen liikenneverkon korjausvelka on paisunut lähes kolmeen miljardiin euroon. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan riittävää rahoitusta ja puoluerajat ylittävää sitoutumista liikenneverkon ylläpitämiseksi koko maassa.

– Suunnitelmassa esitettyjä rahoitusratkaisuja vaivaa kapea-alaisuus. Esimerkiksi Ruotsi on valinnut paljon monipuolisemmat rahoitusvälineet ja myös hyödyntänyt paremmin EU-rahoituksen mahdollisuuksia.

– Pelkääkö hallitus mainehaittaa Brysselissä, jos uskaltautuisimme pyytämään osuuttamme liikenteen kehittämiseen kohdennettavista EU-rahoista? Laukkanen kysyi.

”Kaikki suomalaiset eivät halua tulla Helsinkiin – tarvitaan toimiva poikittaisliikenne”

Uudenmaan kansanedustaja Antero Laukkanen huomautti KD:n ryhmäpuheessa myös poikittaisliikenteen merkityksestä.

– Sitä ei liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ole huomioitu riittävästi.

– Sanotaan, että kaikki tiet vievät Roomaan. Suomessa kaikki tiet tuntuvat kulkevan alueellisista keskuskaupungeista etelän suuriin kaupunkeihin. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan halua tulla Helsinkiin, vaan tarvitaan toimivia liikenneyhteyksiä myös idästä länteen ja lännestä itään.

Tarvitaan toimivia liikenneyhteyksiä idästä länteen ja lännestä itään.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa puhutaan paljon uusista raidehankkeista.

– Ovatko kaikki isot raidehankkeet enää tarpeellisia koronan jälkeisessä ajassa, kun etätyöstä on tulossa kiinteä osa työelämää? Kuinka järkevää on kansantaloudellisesti suunnitella ratkaisuja, jotka tähtäävät Suomen uudelleen rakentamiseen ja asuttamiseen muutamaan kasvukeskukseen? Laukkanen kysyi.

– Ehkä sittenkin digivaltatien kehittäminen on se kaikkein merkittävin hanke, niin kustannustehokkuudeltaan kuin päästöjen vähentämisessä, Laukkanen arvioi.