Eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta aborttilainsäädännön muuttamisesta.  – Toteutuessaan se veisi pohjan pois naisen elämäntilanteen ja sosiaalisten ongelmien selvittelyltä ja muiden vaihtoehtojen harkinnalta, Päivi Räsänen sanoo.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi eduskunnan kyselytunnilla OmaTahto2020-kansalaisaloitetta, joka muuttaisi abortin saamisen ehtoja, kuten edellytystä kahden lääkärin lausunnosta.

Räsäsen mielestä lapselta vietäisiin oikeus elämään ilman perusteluja ja ilman keskustelua lääkärin kanssa. Muutosta on perusteltu muun muassa terveydenhuollon resurssien säästämisellä.

– Tässä vaiheessa tulisi kyllä kellojen soida: siis syntymättömän lapsen elämän keskeyttämisprosessin helpottamista perustellaan myös rahalla

– Tässä vaiheessa tulisi kyllä kellojen soida: siis syntymättömän lapsen elämän keskeyttämisprosessin helpottamista perustellaan myös rahalla, hän sanoo.

Aloitteen sijaan tarvittaisiin Räsäsen mukaan moniammatillista tukea. Hän ehdottaa kriisiraskausäideille tukiverkostoja vauvan hoitoon, jotta äiti voisi tehdä myönteisen ratkaisun, ja myös adoptioon antamista tulisi tarjota systemaattisesti.

Eduskunnan kyselytunnilla Räsänen kysyi, miten hallitus aikoo toimia, että syntymättömän lapsen oikeudet turvattaisiin nykyistä paremmin, ja aikooko hallitus edistää hyviä käytäntöjä vaihtoehtojen tarjoamisesta, sosiaalisesta tuesta ja myös mahdollisuudesta  antaa lapsi adoptoitavaksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru arvioi, että eettisenä kysymyksenä OmaTahto-aloitteeseen liittyy monenlaisia tunteita ja näkökulmia, ja kansanedustajilla on varmasti toisistaan hyvinkin poikkeavia näkökulmia.

– Me emme ole hallitusohjelmassa erikseen ottaneet kantaa raskauden keskeyttämisiin, ja siten hallituksella ei suoraan ole kantaa siitä, että raskauden keskeyttämisen voimassa olevaa lainsäädäntöä muutettaisiin suuntaan tai toiseen.

– Mutta nyt on saatu tänne eduskuntaan käsittelyyn OmaTahto-kansalaisaloite, ja kansalaisaloitteet käsitellään, ja sen jälkeen kun valiokuntakin asiaa on tarkemmin käsitellyt, niin sitten katsotaan, onko tarvetta valtioneuvostona lähteä tekemään muutoksia nykyisen lain sisältöön, Kiuru sanoi.

Räsänen kannusti ministeriä edistämään niitä terveydenhuollon käytäntöjä, joissa näihin kriisiraskaustilanteisiin ihan todellisesti tuotaisiin naiselle myös vaihtoehtoja ja tukea sosiaaliseen elämäntilanteeseen, jotta sosiaalisia ongelmia ei ikään kuin ratkottaisi aborttikäytännön kautta.

Hän nosti esiin myös toisen ongelman eli sen, että toisin kuin useissa Euroopan maissa Suomessa terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta vakaumuksen perusteella kieltäytyä aborttiin liittyvistä toimista.

– Useimmissa Euroopan maissa tämäntapainen lainsäädäntö on, ja kysyn, onko hallituksella valmiutta edistää tätä omantunnon vapautta niin lääkärin kuin hoitohenkilökunnan kohdalla, siis oikeutta kieltäytyä vastoin omaa vakaumustaan raskaudenkeskeytysten suorittamisesta tai näiden lausuntojen kirjoittamisesta, Räsänen vetosi.

Ministeri Kiuru toisti, että raskauden keskeyttämistä koskevan lainsäädännön osalta hallitusohjelmassa ei ole tehty linjauksia.

– Ei tästä asiasta eikä edeltävästäkään, ja tämä asia ei ole ollut erityisesti esillä hallituksen sisällä.