Antero Laukkasen mukaan yhä useampi pelkää kertoa mielipiteensä. Hän peräänkuuluttaa  hallitukselta sananvapauteen rohkaisevia toimia.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla, että tuoreen kansalaiskyselyn mukaan 60 prosentin mielestä keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan Suomessa.

24 prosenttia vastaajista kokee, ettei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska pelkää muiden reaktioita.

– Tämä on huolestuttava kehitys. Erilaisten mielipiteiden kuuleminen ja sietäminen kuuluu demokratiaan ja kaventuva sananvapaus sen sijaan on uhka demokratialle, Laukkanen sanoo.

– Kun yhteiskunta polarisoituu, tulisi lisätä mahdollisuuksia mielipiteen ilmaisuun ilman pelkoa

Hän arvioi, että hallitus ei ole juuri toimillaan edistänyt rakentavaa ja monipuolista keskustelukulttuuria ja sananvapautta. Sen sijaan puhutaan paljon vihapuheesta ja maalittamisesta, vaikka termeille ei ole vakiintuneita määritelmiä eikä niistä mainita lainsäädännössä.

– Kun yhteiskunta polarisoituu, tulisi lisätä mahdollisuuksia mielipiteen ilmaisuun ilman pelkoa, Laukkanen sanoi.

Hän kysyi, miten hallitus aikoo toimia ja edistää sananvapauden lisäämistä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi, että sananvapaus on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista ja Suomi on pitkään ollut sananvapauden kärkimaita; kansainvälisesti verrattuna tilanne on siis hyvä.

Ministeriä itseään askarruttaa kuitenkin vihapuhe: Ei ole tarkkaa määritelmää siitä, vaikka siitä keskustellaan myös EU:n tasolla.

– Meidän kaikkien etu on, että kenenkään ei tarvitsisi kuulla suorassa vuorovaikutuksessa tai netin kautta sellaista palautetta, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön, Henriksson vastasi.

Laukkanen muistutti, että tilanne on sellainen, että yksikään EU-maa ei ole vielä pystynyt määrittelemään, mitä maalittamisella sisällöllisesti tarkoitetaan. EU ei ole pystynyt antamaan asiasta minkäänlaista direktiiviä tai asetusta.

– Kun tilanne on Suomessa niin huolestuttava, että yhä useampi pelkää kertoa mielipiteensä, niin mitkä ovat ne rohkaisevat tekijät joita hallitus suunnittelee, että suomalainen keskustelukulttuuri voisi säilyä sillä korkealla ja vapaalla tasolla, mitä se on tähän asti ollut.

Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi, että myös eduskunnassa tehtyjen selvitysten mukaan yhä useampi edustaja kokee haastavaksi julkiseen keskusteluun osallistumisen.

– Tämä on pahimmillaan uhka demokratialle, hän sanoi.

Maalittamisesta on Ohisalon mukaan valmistunut virkaraporttina selvitys sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteistyöllä.

– Siinä on ensimmäistä kertaa asiantuntijoiden virkatyönä määritetty maalittamista.

Ohisalon mukaan maalittaminen voisi myöhemmin tulla lainsäädäntöön, mutta ennen sitä (maalittamisen kohteeksi joutunutta) yksilöä täytyy lähteä tukemaan.

– Olemme esittäneet työnantajille toiveen, että tehdään ohjeistus maalittamista vastaan.

”Hallitus pyrkii tuomaan maalittamisen rikoslakiin takaoven kautta”

Myös eduskunnan lakivaliokunta antoi tänään mietintönsä hallituksen esitykseen syyteoikeuden muuttamisesta laittomassa uhkauksessa.

Syyttäjällä on oikeus jatkossa ilman asianomistajan suostumusta nostaa syyte laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu henkilöön julkisen luottamustehtävän tai työtehtävän vuoksi.

Lakivaliokunnan perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mielestä valiokuntakäsittely paisui kuitenkin epämääräisen maalittamistermin ympärille ja lain varsinainen muutos jäi mietinnössä taka-alalle.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kritisoivat erityisesti mietinnön maalittamista koskevia kohtia ja lausumaa, jonka mukaan maalittamisen kriminalisointia halutaan edistää ripeästi. Muilta osin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsoivat hallituksen esityksen olevan asiallinen suojaamaan julkista työtehtävää tekevää ihmistä.

– Maalittaminen on käsite, jolla ei ole mitään vakiintunutta määritelmää, eikä sitä ole määritelty rikoslaissa tai muuallakaan lainsäädännössä. Maalittamista käytetään tällä hetkellä mielivaltaisesti kuvaamaan kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa.

– Viranomaisten, poliittisten päättäjien ja julkisuudessa toimivien henkilöiden työhön kohdistuva keskustelu on kuitenkin välttämätön osa sanan- ja mielipiteenvapautta oikeusvaltiossa, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja jäsenet Sebastian Tynkkynen ja Mari Rantanen sekä kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kommentoivat.

Edustajat muistuttavat niin ikään, että julkiseen luottamustehtävään kuuluu myös arvostelu julkisen keskustelun kautta. Tätä keskustelua ei ole syytä rajoittaa uusilla epäselvillä ja politisoituneilla termeillä.

Rikoslaista löytyy jo tarvittavat pykälät, kuten esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, vainoaminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja viestintärauhan rikkominen.

–  Mitä epämääräisempiä kriminalisointeja tehdään, sitä vaikeammaksi käy sananvapauden tila. Rikoslain pitää olla paitsi tarpeellista, myös tarkkarajaista ja ennakoitavissa. Maalittaminen on tarpeetonta ja epäselvää kriminalisointia, jota yritetään nyt hivuttaa rikoslakiin esitöissä vilisevien epämääräisten mainintojen kautta. On myös huomattavaa, ettei maalittamista ole kriminalisoitu missään muussakaan maassa, edustajat huomauttavat.