Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östman kovisteli hallitusta kevätkauden viimeisellä kyselytunnilla. Östman peräänkuulutti koronanyrkkiä ja vaati kriisijohtamismallin laittamista kuntoon.

Peter Östman muistutti kyselytunnilla torstaina siitä, miten hyvällä mallilla koronatilanne oli Suomessa vielä kaksi viikkoa sitten.

– Rokotukset etenivät ja tartuntatapaukset laskivat. Nyt tilanne on selkeästi pahentunut ja tartuntamäärät ovat lähteneet kasvuun, Östman sanoi.

Pietarissa olleilla jalkapallon EM-kisaturisteilla on havaittu merkittävästi tartuntoja ja sitä kautta tartuntaketjut ovat merkittävästi levinneet.

– Erityistä ihmetystä tässä tilanteessa aiheuttaa se, ettei Suomella ollut minkäänlaista suunnitelmaa rajan ylittävien ihmisten testaamisesta ja Venäjältä palaneet päästettiin maahan ilman testausta ja ohjeistusta.

Erityistä ihmetystä tässä tilanteessa aiheuttaa se, ettei Suomella ollut minkäänlaista suunnitelmaa rajan ylittävien ihmisten testaamisesta ja Venäjältä palaneet päästettiin maahan ilman testausta ja ohjeistusta.

– Viranomaisten yhteistyö petti ja rajavartijat eivät saaneet ohjeistusta, Östman arvosteli.

– Miksi hallitus ei ollut varautunut tilanteeseen ja miksei viranomaisten yhteistyö vieläkään suju koronatilanteen hallitsemiseksi? hän jatkoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi Östmanille.

– On vanha sanonta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Yhdyn tähän samaan logiikkaan, joka eduskunnassakin varmasti kaikilla on. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että jotta Suomi voidaan pitää auki, meidän pitää myöskin pitää virus kontrollissa rajoilla. Keinoista ollaankin sitten jo hieman eri mieltä, Kiuru selosti.

– Itse olen lähtenyt siitä, että tiukka rajakontrolli tuo meille parhaimman tuloksen, ja tältä osin nämä arviolta neljä ja puolituhatta turistia, jotka Venäjällä kävivät, saivat kyllä varmasti – niin kuin kaikki suomalaiset – riskianalyysin siitä, kuinka turvallinen tällainen reissu olisi. Minusta ei kannata lähteä syyllistämään heitä, jotka onnistuivat käymään tällä reissulla terveysturvallisesti. Monet Huuhkajien kannattajat pystyivät siihen, ja tämä oli ainutlaatuinen elämys, joka käytiin siellä kokemassa, vaikka sitä eivät terveysviranomaiset suositelleetkaan.

Perussuomalaisten ryhmästä kuultiin muutamia välihuutoja Kiurun vastauksen aikana.

– Kyllä he onnistuivat, aika merkittävä osa, käymään tällä reissulla terveysturvallisesti, ja sitä minusta ei kannata vähätellä. Mutta kaikkien osalta ei ole ollut mahdollisuutta tähän, Kiuru väitti.

Tähän pisimpään eduskunnassa istunut kansanedustaja Ilkka Kanerva välihuudahti, ettei tätä kysytty.

– 386 tartuntaa kertoo jo siitä, että on otettava rajaturvallisuustoimet tosissaan, Kiuru päätti puheenvuoronsa, jossa ei varsinaisesti vastattu Östmanin kysymykseen.

Östman sai mahdollisuuden myös jatkokysymykseen.

Hän nosti esiin Onnettomuustutkintakeskuksen keskiviikkona 30. kesäkuuta julkaiseman raportin koronatilanteen hoidosta, joka oli hyvin kriittinen hallituksen toiminnalle.

– Otkes toteaa muun muassa, että hallituksen koronajohtamisessa oli epäselvyyksiä ja poikkihallinnollisuus jäi puutteelliseksi ja että valtion kriisijohtamismalli ei ollut toimiva ja niin sisäistetty, että sitä olisi saatu noudatettua.

– Otkes suositteleekin useita toimenpiteitä, joiden avulla parannettaisiin kriisijohtamismallia ja turvattaisiin tiedonvälitys, Östman totesi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti niin sanotun koronanyrkin perustamista jo viime vuoden keväällä, mutta hallitus ei tähän esitykseen ole vieläkään tarttunut.

– Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Onnettomuustutkintakeskuksen esitysten pohjalta ja aikooko hallitus vihdoinkin laittaa kriisijohtamismallin kuntoon? Östman kysyi.

Aikooko hallitus vihdoinkin laittaa kriisijohtamismallin kuntoon? – Peter Östman kyselytunnilla

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi Östmanin toiseen kysymykseen.

– Erittäin hyvä, että edustaja Östman kysyi tästä hyvin merkittävästä ja tärkeästä selvityksestä, jonka Onnettomuustutkintakeskus luovutti keskiviikkona hallitukselle.

Pääministerin ollessa estynyt Henriksson otti selvityksen vastaan.

Henriksson halusi vastauksessaan todeta, että Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan suuri kuva on se, että hallitus on pärjännyt hyvin.

– Mutta on kuitenkin kohtia, joissa on parantamisen varaa.

– Sen vuoksi on erittäin hyvä, että nyt käydään laajaa keskustelua siitä, miten tätä johtamista voidaan vielä tästä parantaa, ja myös siitä, miten valmiuslakia päivitetään.

– Se työ on jo alkanut oikeusministeriössä, ja tarkoituksena on, että me syksyllä pystymme myös parlamentaarisesti käymään lävitse sitä, miten etenemme asiassa, joka koskettaa meitä kaikkia – riippumatta siitä, olemmeko hallituksessa vai oppositiossa. Tästä äärimmäisen tärkeästä tutkimuksesta otetaan oppia, oikeusministeri Henriksson lupasi.