Koronan hoidon lisäksi kristillisdemokraattien katse kääntyy hallituksen budjettiriiheen.

– Aikooko hallitus tehdä kauan kaivattuja, julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä vai jatkaako niin menokurin kuin tulopohjaa vahvistavien toimenpiteiden lykkäämistä seuraavalle hallitukselle, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle kesäkokoukseensa kokoontuneiden kristillisdemokraattien kansanedustajien katseet olivat jo tulevan syksyn haasteissa ja etenkin hallituksen budjettiriihessä. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että suomalaisen yhteiskunnan pitkäaikaiset rakenteelliset ongelmat ja kestävyysvajehaaste odottavat edelleen ratkaisijaansa.

Tästä huolimatta Marinin hallitus on lisännyt pysyviä menoja ja paisuttanut julkista sektoria unohtamatta historiallisen suurta velanottoa, joka synnyttää riskejä julkiseen talouteen.

– Kiireellisyydestä puhutaan kyllä ilmaston kohdalla, mutta entä hyvinvointipalvelujen tulevaisuus, Essayah kysyy.

– Saarikon budjettiesitys on raskaasti alijäämäinen eikä hallitus ole palaamassa menokehykseen, vaan rikkoo sitä ensi vuonnakin lähes miljardin verran

Hän arvioi, että nykylinja johtaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon edellytysten romahtamiseen.

– Valtiovarainministeri Saarikko kuvaili nykyistä taloustilannetta kielikuvalla ”poutasää” ikään kuin kiirettä toimien suhteen ei olisi. Poutasään sijaan pitäisi puhua yhä synkkenevästä taivaanrannasta, mikäli kehityssuuntaa ei pysäytetä.

– Saarikon budjettiesitys on raskaasti alijäämäinen eikä hallitus ole palaamassa menokehykseen, vaan rikkoo sitä ensi vuonnakin lähes miljardin verran, Essayah kritisoi.

Hän muistuttaa, että miljardien velkaantumistahdin keskellä säästökohteeksi on valikoitunut sisäisen turvallisuuden keskeisin tekijä eli poliisi ja maailman kipuillessa ruokaturvan kanssa ilmastosyyllisten penkille on jälleen istutettu suomalainen maanviljelijä.

– Ei hyvältä näytä, Essayah totesi.

VM:n alkuvuodesta julkaiseman raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista työn tuottavuudessa, myös työllisyydessä ja innovaatioissa ja Essayah’n mukaan  nyt tarvitaan toimenpiteitä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten kohentamiseksi.

– Työn tuottavuuden kasvusta merkittävä osa syntyy uusista ideoista. Tuottavuuskasvuun on politiikkatoimilla vaikea suoraan vaikuttaa, mutta sitä voidaan vauhdittaa parantamalla yritysten kykyä ja kannusteita innovoida.

Kristillisdemokraatit tukee hallituksen tavoitetta nostaa TKI-investointien 4 prosenttiin BKT:sta. Vasta työnsä aloittaneen parlamentaarisen TKI-työryhmä odottaa, että toimeksiannon ja hallitusohjelman mukaisesti hallitus linjaa jo tässä budjettiriihessä verotuksellisista instrumenteista, joilla saadaan yksityisen sektorin kaavailtu 2/3-osuus TKI-investoinneista liikenteeseen.

– Julkinen sektori ei tavoitetta tule saavuttamaan, ja tässä toivon nykyiseltä hallitukselta pragmaattisuutta ideologian sijaan, Essayah vetosi.

Hän nosti esiin yhtenä veroinstrumenttina TKI-investointivarauksen. Verotus kohtelee eri tavalla oman pääoman ehtoisia investointeja vieraan oman pääoman ehtoisiin investointeihin verrattuna.

– Lainan koron voi vähentää, mutta ei oman pääoman kustannusta. Ja yritykseen jätettyä voittoakin verotetaan, vaikka se käytettäisiin investointeihin. Investointivaraushan vain siirtää veronmaksua eteenpäin, jolloin tässä tilanteessa olisi tärkeä mahdollistaa yritysten varautuminen tuleviin TKI-investointeihin.

Koko ajan on Essayah’n mukaan muistettava, että velkaantumista ei voi taittaa ellei talous kasva ja talous ei kasva, jos ei investoida. Yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta.

– Muuntokoulutukseen ja täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden väylään työllistyä tulee kiinnittää huomiota. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa pitää kehittää niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

Kristillisdemokraatit on esittänyt kielilisää työmarkkinatukeen. Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin mukaan työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta.

KD:n ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle.

– Toteutettujen ja suunniteltujen veronkiristysten sijaan tarvitaan oikein kohdennettuja veronkevennyksiä, joilla tuetaan työllisyyttä ja kotitalouksien ostovoimaa. Työllisyyden osalta tarvitaan selkeä suunnitelma ja toimet, joilla työllisyys saadaan nostettua 80 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä, Essayah linjasi.