– Haluaisin kuulla hallitukselta, että he ovat sitoutuneita turvaamaan suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset kaikkina aikoina. Tulevaisuudessa Suomen oma ruoantuotanto tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää, ja sen turvaamiseksi töitä on tehtävä nyt, Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien Vaasan vaalipiirin kansanedustaja, luotolainen Peter Östman toimi kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa isännän roolissa. Keski-Pohjanmaa on kristillisdemokraattien vahvaa aluetta, mutta ehti vierähtää useampi vuosi, kun KD:n eduskuntaryhmä viimeksi oli Kokkolassa.

Östman muistutti, että Keski-Pohjanmaa elää viennistä. Viime vuonna viennin arvo Keski-Pohjanmaalla nousi 181 miljoonaa euroa (+10,6%). Asukasta kohden laskettuna viennin arvo on Keski-Pohjanmaalla koko maan suurin.

– Vaikka luvut ovat hyviä, ei kaikkea potentiaalia ole vielä käytetty. Alue on kehittymishaluinen, ja tulevaisuuden visioita tehdään rohkeasti, Östman sanoi.

– Yksi keskeinen valtion käsissä oleva asia liittyy infraan. Alue, joka elää viennistä, on riippuvainen toimivista kulkuyhteyksistä,

Esimerkiksi Kokkolan Satama on maan kolmanneksi suurin satama Suomessa  Kokkolan Industrial Parkin viennin arvo työllistää 2300 työntekijää ja viennin arvo on 1,5 miljardia.

– Yksi keskeinen valtion käsissä oleva asia liittyy infraan. Alue, joka elää viennistä, on riippuvainen toimivista kulkuyhteyksistä, hän muistutti.

Östman pitää tärkeänä, että TEN-T ydinverkkoa laajennettaisiin ja että Kokkolan satama nostettaisiin yhdeksi Suomen TEN-T–verkon ydinsatamaksi.

Laivaliikenteen osalta Kokkolan satama on tärkeää saada mukaan eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon. Se vahvistaisi alueen ja samalla myös koko Pohjois- ja Keski-Suomen mahdollisuuksia kasvuun EU:n sisämarkkinoilla.

Östmanin mukaan myös paikallisesti on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä.

– Ei saa jumittua vanhoihin rakenteisiin tai maakuntarajoihin, vaan esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren välillä on rakennettava entistä aktiivisempaa yhteistyötä, joka vahvistaa koko alueen asemaa entisestään. Meillä on yhteinen lentokenttä.

– Kun Finavia strategiaansa suunnitellessaan teki priorisointia lentokenttien välillä, jäivät maakuntien pienemmät kentät sivuun. Virhe oli, että asiaa ei katsottu elinkeinoelämän kannalta. Jotta vientiteollisuus voi pysyä alueella ja kasvaa, on lentoyhteyksistä pidettävä huoli.

Sama pätee Östmanin mukaan myös laiva- ja raideliikenteeseen sekä maantieverkkoon.

Infran lisäksi tulevaisuuden visioiden toteutumisen kannalta kriittistä on työvoiman saatavuus.
Alueella on rakenteilla uusia tehtaita ja muutama vuosi tästä eteenpäin tarvitaan tuhansia käsipareja lisää töihin.

– Asialle on tehtävä jotain pikimmiten. Vaikka iso osa nuorista päättäisi jäädä alueelle töihin, ei se tule riittämään kasvavan elinkeinoelämän tarpeisiin. Vetoamme hallitukseen, että työperäistä maahanmuuttoa saadaan nopeasti helpotettua.

Keski-Pohjanmaa on lisäksi vahvaa maataloustuotannon aluetta. Maitoa lypsettiin viime vuonna Suomen kunnista neljänneksi eniten Kokkolassa. Suurimmalla osalla ruontuotantoa ruokitaan muuta Suomea ja maailmaa. Keski-Pohjanmaan ruuantuottajat kantavat siis myös muiden alueiden ruokapöytien päästökuormaa.

– Minulla on vahva luottamus siihen, että tuottajat täällä osaavat ja haluavat tehdä työtään ympäristöstä huolehtien. Maanviljelijät valvovat öitään sään heilahdusten takia jo paljon ennen kuin poliitikko Arkadianmäellä herää rankkasateisiin tai huomaa, mitä pitkä kuuma kesä tarkoittaa ruoantuottajille. Östman totesi.

Viljelijät eivät hänen mukaansa ole tuhoamassa ilmastoa, vaan he tuottavat ruokaa kaikille ja täyttävät jo nyt lukuisia ympäristöön liittyviä velvoitteita.

Maatalouden kannattavuus on sen sijaan jo pitkään ollut kriisissä. Vuonna 2019 maatalouden keskimääräinen yrittäjätulo oli 17 600 euroa yritystäkohti, mikä tarkoittaa, että tuntipalkkaan verrattava ansio jää muutamaan euroon,

– Jokainen voi pohtia, lähtisikö tällä kannattavuustasolla investoimaan uusiin tuotantotapoihin hyvin epävarmassa maailmassa. Viljelijöitä ei motivoida ilmastotoimiin poistamalla tukia.

Syyttelyn sijaan olisikin päästävä samalle puolelle pöytää ja kuultava tuottajien huoli toimeentulosta, poliittisten ratkaisujen epävarmuudesta, byrokratiasta ja kasvavista tuotantokustannuksista.

– Haluaisin kuulla hallitukselta, että he ovat sitoutuneita turvaamaan suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset kaikkina aikoina. Tulevaisuudessa Suomen oma ruoantuotanto tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää, ja sen turvaamiseksi töitä on tehtävä nyt.