Miksi Suomi on rokotuskattavuudessa selvästi monia Euroopan maita jäljessä? – KD:n kansanedustajat arvioivat tartuntatautilain muutosta

7.9.2021 klo 16:34 Eduskunta Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Päivi Räsänen ja Sari Essayah muistuttivat rokotuskattavuuden merkityksestä tänään eduskunnassa, joka keskusteli tartuntatautilain pykälän muuttamisesta.

Kansanedustaja Sari Tanus pohti koko pykälän 58 d §:n poistamista.

Eduskunta on käynyt tänään lähetekeskustelua tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta.

Hallituksen ehdotuksessa muutetaan tartuntatautilain väliaikaisesti vuoden loppuun asti voimassa olevaa pykälää, joka koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi.

Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi, että esitys on paikallaan. Räsäsen mielestä myös ilmaantuvuusluvun kriteerin poistaminen on todella tarpeen, koska enää se ei kuvaa epidemian vaikutusta terveydenhuoltoon.

– Nyt tulisi ryhtyä seuraamaan enemmän sairaalahoidon ja tehohoidon kuormitusta, Räsänen sanoi.

Hän kiinnitti huomiota kuitenkin siihen, että rokotuskattavuus Suomessa on edelleenkin täysrokotusten osalta hiukan alle puolet väestöstä ja se on selvästi monia Euroopan maita jäljessä.

– Toivon, että ministeri Kiuru kommentoisi sitä, minkä takia meillä on oltu tässä suhteessa huonompia kuin monissa muissa maissa. Samalla kiinnitän huomiota siihen, että meillä on kasvava hoitajapula, terveydenhuoltohenkilökunnan pula. Kiireesti pitäisi päästä siirtymään testaamisista ja jäljittämisistä  näihin muihin töihin, Räsänen sanoi.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että hallituksen esitys on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.

– Kun rokotekattavuus paranee, niin meidän on päästävä ripeästi avaamaan yhteiskuntaa, Essayah sanoi.

Hän muistutti, miten tapahtuma-, kulttuuri- ja urheilualat ovat kärsineet ja tilaisuuksia on jouduttu pitämään tai järjestämään joko vajaana tai sitten perumaan kokonaan.

–  Vastaisuudessakin tarvitaan selkeyttä tiedottamiseen, ja siksi liityn niitten joukkoon, jotka miettivät, onko tämä d-pykälä nyt sellainen, että se lisää viimeisellä momentillaan tätä selkeyttä, Essayah sanoi.

Hän muistutti, että ensimmäisessä momentissa tarkoitettu päätös saadaan tehdä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan merkittäviä tautiryppäitä. Essayah’n mukaan se herättää kysymyksen siitä, mitä ovat nämä merkittävät tautiryppäät.

– Aiheuttaako tämä nyt sitten uudelleen sitä spekulaatiota, että minkälaisista määristä puhutaan? Samoin täällä puhutaan myöskin laajan leviämisen riskistä. Mikä on laajan leviämisen riski, Essayah pohti.

Kansanedustaja Sari Tanus. (Kuva: Jukka Salmi)

Kansanedustaja Sari Tanus näki tartuntatautilaissa haasteita, ja se tarvitsee hänen mukaansa kokonaisvaltaisempaa arviota ja uudistusta. Tanuksen mukaan voitaisiin yhä harkita vielä koko  58 d §:n poistamista.

– Lähikontaktimääritelmä on ollut yksi haaste ja ongelma jo aiemmin, ja tietysti on hyvä, että sitä viilataan tällä tavoin, mutta minä myös peräänkuuluttaisin koko tuon 58 d §:n poistamista, koska jos me ajattelemme, että tulisi vain tällainen viilaus, niin aluehallintoviranomaisethan joutuisivat arvioimaan joka kerta uudelleen tilanteen, paikan.

– Minkälaisia resurssilisäyksiä he tarvitsisivat, ja kuinka paljon päätökset venyisivät ja viivästyisivät? Eikö käytännössä voisi tapahtua niin, että tällainen uudistus kääntyisi itseänsä ja tapahtuma-alaa vastaan, Tanus arvioi.

 

Ylös