Norjan sisarpuolue KrF jäi eduskuntaan, mutta koki kuitenkin suuren pudotuksen kahdeksan kansanedustajan hallituspuolueesta kolmen edustajan oppositiopuolueeksi.

KD Nuorten puheeenjohtaja Annika Lyytikäinen oli Oslossa torstaista sunnuntaihin kampanjoimassa KrF:n ja KrFU:n kanssa, norjalaisen sisarjärjestö KrFU:n kutsumana. Matkalla oli myös ruotsalaisen sisarjärjestö KDU:n edustajia.

Itse vaalipäivä oli maanantaina 13.9.

– Nuorisojärjestöillä on ollut perinteenä käydä auttamassa toisiaan vaalien loppukireissä, näin myös tällä kertaa. Olin vastaavalla ”missiolla” Ruotsin eduskuntavaalien 2018 alla ja KD Nuoret puolestaan isännöi Ruotsin KDU:n väkeä eduskuntavaaleissa 2019.

– Tällä kertaa vastuun taakka painoi omilla harteillani erityisesti siksi, että toimin myös Kristdemokratisk ungdom i Norden (KDUN) -kattojärjestömme puheenjohtajana ja edustan nuoria kristillisdemokraatteja Nuorten pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistossa, Lyytikäinen kertoo.

Maanantaina Norjassa käydyissä parlamenttivaaleissa Krf kamppaili neljän prosentin äänikynnyksen ylittämisestä, vaikka se ei ole samalla tavalla kohtalokas kuin Ruotsissa. Norjassa eduskuntaan voi päästä, vaikkei yltäisi 4 prosentin kynnykseen.

– Juuri kynnyksen alle jäävät voivat enimmillään saada läpi kolme kansanedustajaa kun taas kynnyksen rimaa hipoen ylittävä saa ”tasoitusmandaatteja” niin, että paikkoja tulee yhteensä 7–8.

KrF:ltä puuttuu minun silmääni profiloituminen talous- ja maahanmuuttokysymyksissä

KrF jäi siis eduskuntaan mutta koki kuitenkin suuren pudotuksen kahdeksan kansanedustajan hallituspuolueesta kolmen edustajan oppositiopuolueeksi. Ruotsissa vastaava lopputulos vaaleissa (3,81 %) pudottaisi puolueen kokonaan eduskunnasta. Tanskassa äänikynnys on 2 %, KD:n kannatus viime vaaleissa 2019 juuri sen alle eli 1,7 %.

– Ruotsin KD:hen verrattuna KrF:ltä puuttuu minun silmääni profiloituminen talous- ja maahanmuuttokysymyksissä, Lyytikäinen vertaa.

– Aktiivinen ohjelmatyö näissä kysymyksissä on nostanut Ruotsin KD:n profiilia eikä heillä pitäisi olla huolta nykytilassa ylittää 4 % kynnystä vaaleissa tasan vuoden päästä. Toisaalta, jos talous tai maahanmuutto eivät muodosta ongelmia (kuten Norjassa), on niillä vaikea profiloituakin, hän lisää.

Vaikka Norjan sisarpuolueen kannatus jäi alle äänikynnyksen, oli vaalitulos Lyytikäisen mukaan silti kohtuullinen. Hallitusvastuu painoi ja alkuvuodesta galluplukemat olivat olleet jopa alle kolmessa prosentissa.

– Fiilis Oslossa vaalien alla tuntui yllättävänkin rennollta huomioiden, että puolue kaiken järjen mukaan kiikkui äänikynnyksen kieppeillä. Omaan silmääni loppuspurtti KrF:llä oli aika heikkoa tai sitä ei melkein ollut. Kovin toisenlainen fiilis kuin Ruotsissa tai Suomessa kokeminani viimeisinä kampanjapäivinä, Lyytikäinen kuvailee tunnelmia.

– Oma ”ideatuliaiseni” Suomen tulevia vaaleja varten on ehdottomasti hankkia piireihin/paikallisosastoihin laatikkopyörät, joista käsin voi vaikkapa paistaa lettuja kuten KrF Norjassa.

KrF on nyt päättänyt hienon vaalikauden, jolloin he useamman ministerin voimin istuivat oikeistohallituksessa. Lyytikäinen vieraili lapsi- ja perheministeriössä kristillisdemokraattisen lapsi- ja perheministerin kanssa ja lopuksi katsoi viimeisen puheenjohtajatentinkin ministeriössä.

– Kenties, ehkä Suomen KD voi ensi vaalien jälkeen kutsua norjalaiset kylään meidän johtamaan Lapsi- ja perheministeriöön – sen KD:läisempää ministerisalkkua olisi vaikea löytää, Lyytikäinen sanoo.