Essayah’n mukaan Sdp:n voitto ennakoi isoja muutoksia Saksan linjaan EU-politiikassa ja arvokysymyksissä
27.9.2021 klo 09:25 Ulkomaat Merja Eräpolku
Liittokansleri Angela Merkelin 16-vuotinen ura päättyy. Kuva: Pixabay
KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että Saksan parlamenttivaalien tuloksella ja etenkin syntyvän hallituksen kokoonpanolla on iso merkitys paitsi sisäpoliittisesti Saksassa niin myös koko EU:n kannalta.
– Saksan ääni unionissa on suorastaan ratkaiseva monissa kysymyksissä, kuten siinä miten jatkossa euroalueen yhteisvelkaa mahdollisesti otetaan, ja miten euromaiden budjettikuria edellytetään käytännössä, eduskunnan EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsenenä työskentelevä ex-meppi Sari Essayah sanoo.
– Pelkään, että mahdollisen sosiaalidemokraattisen hallituksen johdolla markkinakurista luisutaan yhä kauemmas ja yhteisvastuullisia velkaelementtejä lisätään. Arvokonservatiivisen liittokansleriehdokkaan Armin Laschetin häviö voi tarkoittaa paitsi vastuullisemmasta talouspolitiikan luopumista myös selkeitä muutoksia arvokysymyksissä, Essayah sanoo.
Sosiaalidemokraatit (SDP) saivat Saksan parlamenttivaaleissa 26. syyskuuta 25,7 prosenttia äänistä (+5,2%), kristillisdemokraatit (CDU&CSU) 24,1 prosenttia (CDU -7,9% ja CSU -1%) ja vihreät 14,8 prosenttia (+5%). Neljänneksi suurin Liberaalipuolue FDP onnistui pitämään kannatuksensa ennallaan.
Saksan CDU:n vallanvaihdon kivinen tie
CDU on johtanut ensin Länsi-Saksaa ja sitten yhdistynyttä Saksaa valtaosan toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Vielä kesällä Armin Laschetin johtaman CDU&CSU:n kristillisdemokraattisen koalition vaalivoitto näytti erittäin todennäköiseltä. Kuitenkin kävi toisin, kun elokuussa Saksan nykyisen valtiovarainministerin Olaf Scholzin johtamat sosiaalidemokraatit kiilasivat nopeasti mielipidetutkimusten kärkeen.
Toisen maailmansodan jälkeisessa historiassa Saksassa kristillisdemokraattien aiempi heikoin tulos on vuodelta 1949 (31%) ja historian paras tulos vuodelta 1957 (50,2%). Allensbach-tutkimuslaitoksen tekemässä kyselyssä kaksi kolmesta saksalaisesta ilmoitti haluavansa, että hallituspohja vaihtuu. Hallitusneuvotteluista on tuskin tulossa helppoja, sillä koalitiovaihtoehtoja on monia. Todennäköisimpänä veikataan ns. liikennevalokoalitiota, jossa olisivat SPD:n ohella toinen vaalivoittaja vihreät ja sekä aiemmat asemansa säilyttäneet liberaalit FDP.
Vaihtoehtoja on kuitenkin useita, eikä mahdoton ole myöskään kristillisdemokraattien vetämä hallituskoalitio. Sen sijaan vasemmistohallitusta ei Saksaan uskota syntyvän. Vasemmistopuolue Linken kannatus (4,9%) lähes puolittui neljän vuoden takaiseen verrattuna. Myös oikeistopopulistinen AfD (10,3%) menetti kannatustaan.
CDU on johtanut ensin Länsi-Saksaa ja sitten yhdistynyttä Saksaa valtaosan toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Vielä kesällä Armin Laschetin johtaman CDU&CSU:n kristillisdemokraattisen koalition vaalivoitto näytti erittäin todennäköiseltä. Kuitenkin kävi toisin, kun elokuussa Saksan nykyisen valtiovarainministerin Olaf Scholzin johtamat sosiaalidemokraatit kiilasivat nopeasti mielipidetutkimusten kärkeen.
Vuonna 2000 CDU:n puheenjohtajaksi valittu Angela Merkel luopui puolueen puheenjohtajan tehtävästä joulukuussa 2018. Seuraajaksi valittiin Saarlandin osavaltion pääministeri, nykyinen liittovaltion puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer, joka kuitenkin luopui tehtävästä viime tammikuussa.
Kramp-Karrenbauerilla oli vaikeuksia puolueen johtamisessa Merkelin pitkän kauden jälkeen. Thüringenin osavaltion pääministerivaalissa hän ei saanut vetoomuksistaan huolimatta paikallisia kristillisdemokraatteja olemaan äänestämättä yhteisrintamassa osin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kanssa.
Uudeksi liittokansleriehdokkaaksi CDU valitsi Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministerin, entisen liittopäiväedustajan ja europarlamentaarikon Armin Laschet, 60.
Laschetin heikkoutena on ollut muun muassa julkiset esiintymiset: kesällä hänet kuvattiin nauramassa keskellä tulvakatastrofia, minkä jälkeen alkoi kannatuksen romahdus.
Lue lisää Saksan liittopäivävaaleista