Suomen talous on kasvanut koronakriisin jälkeen, ja samalla työllisyys on vahvistunut ennakoitua paremmin. Tästä huolimatta hallitus esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi seitsemän miljardin euron alijäämäistä budjettia, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah hämmästelee.

Essayah muistutti ensi vuoden budjettia koskevassa ryhmäpuheessaan, että samaan aikaan taloussuhdanne on jo kääntymässä, sillä kasvun ennakoidaan hidastuvan jo ensi vuonna. Kansainvälisesti Kiinan kiinteistökupla ja maailmanlaajuinen velkakupla herättävät huolia uudesta finanssikriisistä.

Hallituksen talouspolitiikka ei ole Essayah’n mielestä kestävällä pohjalla.

– Hallitus on kykenemätön varautumaan tuleviin haasteisiin, vaikka myöntää, että julkisen talouden ehdolliset vastuut ja takausten huomattava kasvu yhdistettynä yleiseen talouskehitykseen muodostavat suurimmat riskit. Talouskurin sijaan hallituspuolueiden riveistä kuuluu jo erilaisia avauksia vuoden 2023 vaalibudjetin pohjaksi.

Vaikka hallitus ottaa valtavasti lisää velkaa, ei Essayah’n mielestä rahaa kuitenkaan löydy sinne missä tarve on suurin. Korona-aikana hoitovelka on kasvanut räjähdysmäisesti. Samalla hoitohenkilökunta on joutunut toimimaan jaksamisen äärirajoilla. Sairaanhoitajia on vaikea löytää täyttämään avoimia paikkoja, ja moni terveydenhuollon ammattilainen harkitsee alan vaihtoa.

– Hallituksen sote-uudistus on alueilla lähtenyt valmisteluun hallintoa ja piilopuoluetukia lisäämällä; niillä ei ratkaista terveydenhuollon ongelmia. Nyt tarvitaan pikaisesti riittävästi rahoitusta hoitohenkilökunnan lisäämiseen ja hoitovelan purkuun.

Hallituksen arvovalinnoista kertoo Essayah’n mukaan paljon myös se, ettei sisäisen turvallisuuden viranomaisille löydy riittäviä varoja. Poliisi ja pelastustoimi joutuvat toimimaan kroonisessa rahoitusvajeessa. Samalla kun hallitus ottaa seitsemän miljardia lisävelkaa, ei poliisille löydy 30 miljoonaa euroa, mitä se kipeästi tarvitsisi.

Tarvitsemme aitoja työllisyystoimia ja tarvitsemme niitä nyt.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että valtion keskeisin tehtävä on pitää huolta yleisestä turvallisuudesta. Yhteiskunnan tulee vahvistaa luottamusta siihen, että Suomi on turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

– Nyt tulee ryhtyä toimiin, joilla pidemmällä aikavälillä saadaan talous tasapainotettua ja joiden avulla luodaan edellytykset kestävälle kasvulle. Avainasemassa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Näitä hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan. Tarvitsemme aitoja työllisyystoimia ja tarvitsemme niitä nyt.

”Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa ja paikallista sopimista”

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt jo aiemmin liudan toimia, joilla työllisyyttä voitaisiin parantaa. Ryhmä on jo pitkään vaatineet sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sosiaaliturvajärjestelmä pitää Essayah’n mukaan olla sellainen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

– KD:n kehuttu kannustava perusturva vastaa tähän tarpeeseen. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tarvitaan niin ikään työn vastaanottamiseen kannustavia tekijöitä.

Uutena esityksenä kristillisdemokraatit haluaa nostaa keskusteluun niin sanottujen minitöiden “minijobs” käyttöönottoa Suomessa Saksan malliin. Käytännössä minityö tarkoittaisi sitä, että työtön voisi työskennellä 15 tuntia viikossa tienaten verovapaasti korkeintaan 450 euroa kuukaudessa sosiaaliturvan päälle: näissä rajoissa tehty työ ei siis vaikuttaisi työnhakijan tukiin.

– Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan yritysten kasvua. Työvoiman kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja. Yritysten TKI-investointivarauksen käyttöönotto mahdollistaisi yritysten investointien lisäämisen.